Tikku renkaassa

Tänään ajettiin taas Kammenkiertäjien yhteislenkki, joka näin syksyn tullen on siirretty torstaista tiistaille. Koska lähtö on kuuden aikaan niin valojahan lenkillä tarvitaan ihan alkumatkaa lukuunottamatta. Tämän päivän lenkistä muodostuikin mun osalta varsin mielenkiintoinen, koska aika alkumatkasta alkoi kuulua ihme kolinaa takarenkaasta. Ajattelin, että joku oksa tai risu on pinnojen välissä, mutta tarkempi tutkiskelu osoitti, että keskellä rengasta oli pystyssä noin sormen paksuinen tikku.

Oksasakset kuuluu maastopyöräilijän perusvarustukseen, tänäänki niille oli käyttöä

Kävi kyllä mielessä, että miten voi niin huono tuuri olla, että se justiin renkaaseen osuu ja vielä niin, että painuu sinne renkaan sisälle. Onneksi oli tubeless-renkaat litkuilla niin tuostakin selvittiin. Tikku vaan katkastiin ja lenkkiä pystyi jatkamaan. Tuskin olis onnistunu, mikäli olis ollu perinteinen sisäkumi/päällyskumi kombinaatio käytössä. Yllättävän hyvin tikku pysyi siinä renkaassa, ei tarvinnut edes painetta lisätä renkaaseen. Ajattelin, että ensimmäinen kivi lyö sen läpi, mutta niin ei käynyt.

Vasta loppumatkasta, kun siirryttiin asfalttisiirtymälle niin tikku lähti kokonaan irti eikä litkut oikeen tuota reikää enää pystyny paikkaamaan. Pienellä paineella vielä piti, mutta kun ilmaa laittoi lisää niin ei enää pitäny, joten loppumatkasta pääsi vielä rengastöihin ja sisuskumi alle niin pääsi kotia asti.

Muuten lenkki oli oikeen hyvä. Pieni kurkkukipukaan ei menoa haitannu. Toivottavasti nyt ei ihan heti lunta satais vaan pysyis tällaset hyvät pyöräilykelit nyt ainakin muutaman viikon.