28.7.2014

Joupiska XCM

Lauantaina siis "paluu" kisakuvioihin puolentoistakuukauden tauon jälkeen Seinäjoella. Kuten ennakossakin mainitsin niin tämä on yks mun suosikkikisoista ja täällä ajokin on tavannut kulkea yleensä ihan mukavasti. Tämä vuosi oli jo kuudes kerta kun kisaan osallistun. Kisaan lähdin vähän epävarmoin fiiliksin ja kuumuus vielä lisäsi tuota epävarmuutta. Lisäksi oli vielä kipeytynyt hammas, joka ei varsinaisesti fiilistä nostanut. Ei onneksi kisan aikana häirinnytkään yhtään.

Kisan maltoin aloittaa rauhallisesti. Senkin virheen oon tehnyt, että alussa oon lähteny täysiä ja ollut sitten ihan piipussa loppumatkan. Ensimmäinen 12 km kierros meni siis vähän rauhallisemmin ja löytyikin sopiva porukka missä ajaa. Kierroksen lopulla kun noustiin Joupiskalle niin sain vielä edellä menevän vähän isomman porukan kiinni. Tällä kertaa mulla oli jopa huolto kisassa kun Juho oli juomahuoltajana. Kierroksen vaihtuessa hienosti uus pullo käteen ja vauhdilla uudelle kierrokselle.

Toinen ja kolmas kierros oli 24 km pituinen ja alku on täysin samaa kuin lyhyemmälläkin kierroksella. Viimeisillä polkupätkillä ennen vähän pitempää tieosuutta mulla takarengas tyhjeni. Äkkiä CO2 -patruuna taskusta ja rengas täyteen. Onneksi litkut hoiti loput, ei enää loppumatkan aikana rengas tyhjentynyt. Tuossa vaiheessa tipuin kuitenkin porukasta missä ajoin ja tieosuus meni yksin ajellessa. Siinähän aina häviää verrattuna tilanteeseen, että pääsisi ajamaan porukassa. Muutenkin tieosuudella ja sen jälkeisellä polulla meno oli vähän tahmeaa. Saattoi vähän ajorytmi kärsiä tuossa renkaan täytössä, vaikka ei siihen aikaa paljoa mennytkään.
Reitin alkuosan kividropissa

Reitin loppuosan pitkällä teiknisemmällä polkupätkällä alkoi ajo taas kulkea paremmin. On muuten tosi mahtava tuo polkuosuus, ratamestarille kiitosta siitä. Tosin täysjoustoa siinä tuli vähän ikävä, kun jäykkäperäisellä ajeli. Kierroksen vaihtuessa taas uudet pullot ja pari huikkaa jääkylmää Ediä. Ajattelin tuota kokeilla, että olisko sillä piristävä vaikutus tässä vaiheessa kisaa. Oli tai ei mutta kolmannelle kierroksella sain taas lisää virtaa. Tieosuudella oikeastaan toimin vetomiehenä, kun ajettiin edellä menevä porukka kiinni. Polulle kun päästiin niin menin porukasta ohi ja ajattelin, että ainakin muutama lähtee mukaan, mutta yllätykseksi huomasin hetken päästä, että kukaan ei ollutkaan lähtenyt mukaan vaan ajelin yksin.

Vähän huolestutti tiepätkä takaisinpäin kun olin taas yksin, mutta kun takaa ei ihan lähellä ketään näkynyt ja pääsin tälle reitin parhaalle poluosuudellekin yksin niin tiesin, ettei takaa taida enää kukaan ohi tulla. Edessäkään ei tosin ihan lähellä ketään näkynyt. Tiesosuudella näin jonkun menevän kauempana edessä, mutta etäisyyttä oli sen verra, että yksin ajaessa ei kiinni saanut. Lopun nousut meni ihan mukavasti ja olikin hienoa kääntyä vielä kerran lopun hissilinjan nousuun, kun tiesi, että kohta on maalissa.

Kokonaisuutena hyvä kisa ja olin tyytyväinen omaan ajooni. Toki aina vois kovempaakin ajaa ja siihen pitää pyrkiä, mutta tällä kertaa vauhtia oli tämän verran. Positiivista oli kuitenkin se, että sain kolmannelle kierrokselle nostettua vauhtia vielä ja tuntui virtaa riittävän. Myös verensokerit pysyivät tällä kertaa ihan kunnossa kisan ajan. Ei laskenut missään vaiheessa liian matalalle eikä myöskään noussu turhan korkealle. Ainut ihmetyksen aihe itselle oli suhteellisen matalat sykkeet. Keskisyke jäi 158, mikä on alle aerobisen kynnyksen ja maksimikin tais olla vaan 179. Tähän en osaa sanoa mikä vaikutti, en nyt mielestäni säästöliekilläkään ajanut. Joka tapauksessa hieno kilpailu hyvällä reitillä!

25.7.2014

Kisakauden toinen avaus

Huomenna Joupiskalla tulee mulle tavallaan kisakauden toinen avaus. Viimeinen maratonkisa oli kesäkuun alkupuolella Korsossa. Sen jälkeen oli tarkoitus ajaa vielä Laajavuoren maraton, mutta tuleva perheenlisäys meni siinä vaiheessa edelle. Toki pari viikkokisaa on tässä välissä ajettu tuntuman ylläpitämiseksi. Juhannuksen jälkeen meille syntyikin tyttö, joka sitten on määritellyt pitkälti heinäkuun lenkit. Lenkille oon päässyt loma-aikaan yllättävän hyvin, mutta täytyy sanoa, että välillä on ollut sellainen väsymys mukana, että ei oo aina ihan normaalisti jaksanut ajella.

Kyllä tähän lievän väsymyksen kanssa treenaamiseen kuitenkin on jo tottunut. Kisaaminen pitkän tauon jälkeen on kuitenkin pieni kysymysmerkki. Mulla aina kauden avausmaraton on tietyllä tapaa vaikea, mutta kun kisoihin saa tuntumaa ne alkaa kulkea paremmin. Nyt saattaa tuntuma olla vähän kadoksissa, mutta onhan tuossa 60 km aikaa hakea tuntumaa. Oman mausteensa huomiseen kisaan tuo paahtava helle. Mun mielestä optimaalinen keli olisi noin 20 astetta lämmintä, mutta ajetaan siinä kelissä mitä tarjolla on.

Pyörästä pesty pölyt pois kisaa varten. Kuva Instagramista tililtä @jaakkosuomu

Rata ainakin pitäis olla kuiva. Monena vuotena Joupiskalla on saanut ainakin osan matkasta ajaa kuraränneissä, viime vuosi oli mukava poikkeus ja nyt jatketaan tuota kuivien polkujen linjaa. Joupiskan kisareitti on kuulunut aina mun suosikkeihin. Oon jostain syystä siellä viihtynyt aina ja pitänyt reitin vaihtelevuudesta. Siellä on tarjolla oikeastaan kaikkea, nousua, latupohjaa, metsätietä, helppoa polkua ja vähän vaativampaa kivikkoa ja yksi mukava droppikin. Katsotaan mihin vauhti huomenna riittää. Toivottavasti ainakin saisin tasaisen vahvan suorituksen omalle tasolle, ettei mitään pahempia tummumisia ja hyytymisiä matkalla tulisi.

Tähän kisaan saatiin samalla yhdistettyä koko perheen mökkiviikonloppu. Mökiltä kisapaikalle ei olekaan kuin puolen tunnin autoilumatka. Ja kisan jälkeen pääsee vielä rentoutumaan hetkeksi ja nauttimaan kesästä ennen ens viikon töihin paluuta.

24.7.2014

Rullaustestiä

Perjantaina tehtiin vaasalaisen iskari- ja keulaprofessori Kettusen kanssa mielenkiintoinen renkaiden rullaustesti. Aluksi laskettiin metsätietä 3 laskua samoilla rengaspaineilla ja sitten pudotettiin paineita ja taas uudet laskut. Mittauslaitteisto antoi tarkan ajan jokaiselle laskulle ja näin pystyi hyvin vertaamaan renkaan rullaamista eri rengaspaineilla. Testilaskut tehtiin samaa reittiä/linjaa pitkin ja lähtö oli pysähdyksistä rullaamalla alamäkeen. Yhtään ei siis poljettu vaan lähtöpaikka oli valittu niin, että siitä pääsi helposti vauhtiin ilman polkemistakin. Mittauslaitteet olivat sitten jonkun matkan päässä lähtöpaikasta, kun vauhti oli kiihtynyt ja toinen mittauspiste oli sitten laskun lopussa. Laskuja tehtiin 3 sen takia, että saatiin vähän vertailupohjaa ajoille. Yksittäinen ajo saattaa kuitenkin poiketa merkittävästi yleisestä ajasta, mutta kolmen keskiarvolla päästään jo tarkempaan tulokseen.

Testireitti maastossa

Isoja mäkiähän täällä ei ole, mutta kyllä tuolla kuitenkin hyvän käsityksen saa kun laskee samaa reittiä monta kertaa. Vielä mielenkiintoisempi oli toinen mittaus, joka tehtiin kivikkoa ja kalliota sisältävään alamäkeen. Tämäkään mäki ei kovin pitkä ollut, mutta mittaustulokset sai hyvin tehtyä. Toisaalta mittauspätkä ei varmaan liian pitkä kannatakaan olla, koska siinä alkaa sitten olemaan muuttuvia tekijöitä matkassa.

Kaikki testilaskut tehtiin samalla kokoonpanolla. Renkaina oli edessä, Spessun Fast Trak S-Works 2,0" ja takana Renegade Control 1,95". Kiekkosettinä Notubesin ZTR Crestit, Funworksin navoilla ja DT Revolution pinnoilla. Tässähän olis ollut mielenkiintoista verrata myös eri renkaiden rullaavuutta, mutta tällä kertaa ei aika siihen riittänyt. Mielenkiintoista olis varsinkin tuohon maastolaskuun ajaa myös paljon ajamillani Geaxin Saguaroilla ja Metzcaleilla. Mutta ehkä sitten joku toinen kerta niiden kanssa. Toki mittaukset kannattaa tehdä samana päivänä niin vertailtavuus on parempi, kun kelikin on sama.

Mittauslaitteisto

Mittauslaitteistona toimi tällainen Ebaysta hankittu. Eli tuon toiminta oli lyhyesti niin, että varsinaiset mittakennot laitettiin maastoon ja pyörän sarviin tuli kiinni tuo "kierroslaskuri". Sitten vaan ajamaan ja laitehan mittasi sadasosasekunnin tarkkuudella ajat, että ihan riittävän tarkasti tähän testiin ainakin :) Sen verran mielenkiintoista tuo oli, että täytyy harkita tuollaisen laitteiston hankkimista itsellekin, kun hintakaan ei päätä huimaa.

Sitten niihin testituloksiin:

Hiekkatie:

Rengaspaineet edessä 1,5 bar ja takana 1,6 bar
9,59 sekuntia
9,47 sekuntia
9,39 sekuntia
Rengaspaineet edessä 1,3 bar ja takana 1,4 bar
9,54 sekuntia
9,58 sekuntia
9,59 sekuntia

Testikuski hiekkatiellä, mittauslaite kuvan vasemmassa alareunassa. 

Maasto:

Rengaspaineet edessä 1,85 bar ja takana 2 bar
12,02 sekuntia
12,07 sekuntia
11,86 sekuntia

Rengaspaineet edessä 1,6 bar ja takana 1,7 bar
11,36 sekuntia
11,38 sekuntia
11,47 sekuntia

Rengaspaineet edessä 1,3 bar ja takana 1,4 bar
11,11 sekuntia
10,81 sekuntia
10,98 sekuntia

Lopuksi vielä yksi ajo alkuperäisillä paineilla eli eteen 1,85 ja taakse 2 bar
11,83 sekuntia

Testikuski maastoreitillä

Tällä vielä testattiin, että jos lasku tulee tutuksi niin vaikuttaako se paljon aikoihin. Mutta suurta eroa ei näyttänyt olevan. Täytyy sanoa, että yllättävän suuri ero tuossa tulee varsinkin maasto-ososuhteissa eri rengaspaineilla. En mä tosin maastossa koskaan aja kahden barin paineilla, mutta tuohon testiin sekin oli hyvä ottaa mukaan. Ja tuntumassakin oli kyllä selvä ero kun ajoi noilla peräkkäin. Varsinkin kun oli ajanut matalilla paineilla ja sitten oli vielä yksi lasku alkuperäisillä korkeammilla paineilla niin eron ajotuntumassa huomasi selvästi.

Testipyöränä Scott Scale 9,6 kg ja kuski noin 70 kg

18.7.2014

Laajalahti XCO

Eilen paikalliset viikkokisat sai jatkoa kun tällä kertaa Anders ja Janne järjesti Laajalahdessa vastaavan kisan kuin minä viikko sitten. Tällä kertaa kun ei ollut järjestelyvastuuta niin pääsin itsekin ajamaan. Reitti oli teknisesti helppo. Ulkoilureittiä/latupohjaa ja jonkun verran polkuja, lisäksi oli muutamia teräviä lyhyitä nousuja ja luonnollisesti vastaavasti sitten laskua. Hyvä ja nopea reitti viikkokisaksi.

Itse en kisaan sen kummemmin valmistunut vaan tein edeltävinä päivinä kovat harjoitukset ihan suunnitelman mukaisesti ja kisaankin lähdin hakemaan vielä kovaa treeniä. Näin pienen vauvan isänä en vaan ottanut huomioon, että unet saattaa jäädä vähän suunniteltua vähemmälle, joka mulla kyllä näkyy heti yleisessä vireystilassa. Muutama yö vähän katkonaista unta ja kisa-aamuna herätys joskus viiden aikaan niin olo kisaan lähtiessä oli aika voimaton. Kisapaikalle ajellessa sain kuitenkin muutamalla vedolla kroppaa heräteltyä.

Pari ekaa kierrosta menikin kisasta ihan mukavasti, mutta kolmannella tuli sitten stoppi. Ei vaan enää saanut ylämäkiin oikeen voimaa jalkoihin ja pari viimeistä kierrosta menikin vähän ajellessa. Hyvä treeni kuitenkin kisasta tuli. Ja hyvin tuli kisaan taas porukkaa. Toki lisääkin porukkaa vielä mukaan mahtuu.

Hienosti on saanut tämä viikkokisaidea nyt tuulta siipiensä alle. Tällaista juttua mä mielessäni hainkin kun lähdin kyselemään kiinnostusta näihin kisoihin ja ensimmäistä järjestämään. Eli kisojen järjestäminen ei jäisi pelkästään yhden ihmisen harteille vaan järjestäjä voi aina vaihtua kisakohtaisesti, näin ei kukaan jää pelkästään järjestelypuolelle vaan kaikki pääsee välillä ajamaankin.

11.7.2014

Patamäki XCO järjestäjän roolissa

Paikallinen viikkokisa tai harjoituskisa ihan miten vaan, mutta tällä kertaa en ollut ajamassa vaan järjestämässä kisan. Meillä on täällä Kokkolassa ollut jo useamman vuoden puhetta, että pitäis järjestää jotkut kisat, mutta aina se on jäänyt puheen asteelle. Ei oo ollu "aikaa" eikä löytynyt tarpeeksi innostusta järjestää kisoja. Nyt tänä kesänä Vaasassa on järjestetty onnistuneesti paritkin viikkokisat ja itsekin olin Laihialla kesäkuussa ajamassa. Totesin, että tuolla tyylillä saisi kisat Kokkolaankin järjestettyä kohtuu "helposti". Muistui myös mieleen Ovaskan Kimmon sanat, että ei niitä kisoja tuu jos ei joku oo välillä järjestäjänäkin. Sen verran monissa kisoissa on itse tullut nautittua järjestäjien tarjoamasta reitistä, että päätin kokeilla saisinko kisat järjestettyä. Ja jos joku ihmettelee, että miksi järjestää kisat yksin niin ajattelin, että kaikki muut saisivat ajaa ja selviytyisin tällaisestä pienemmästä kisasta lähes omin voimin.

Kyselin aluksi vähän kiinnostusta ja kun sitä tuntui jonkun verran olevan niin ei muuta kuin suunnittelemaan Patamäkeen sopiva xc-reitti. Reitin suunnittelua heelpotti se, että oon siellä harjoitusmielessä ajellut jo useampana kesänä "omaa rataa", josta pikku muokkauksella sai kisaankin sopivan radan tehtyä. Ideana oli myöskin, että rata ei olisi teknisesti vaativa vaan kuka tahansa voisi tulla ajamaan. Reitti oli polkupainotteinen, muutama pätkä ulkoilureittiä, pari pienempää nousua ja yksi vaativampi nousu. Ja tuo vaativuus tuli oikeastaan nousun jyrkkyydestä. Kyllä se raskaaksi käy kun sitä 6 kertaa nousee kisan aikana. Reittinä tuo oli kohtuu nopea. Vauhtihan aina lisää vähän haastetta. Mielessä kyllä kävi, että onko nousu aloittelijoille liiankin raskas, mutta toisaalta maastopyöräkisaan kuuluu kyllä, että pitää olla myös raskasta. Olis tuohon pienellä muutoksella saanut parikin nousua, mutta ehkä näin oli sopiva. 

Kisaan saatiin ihan mukavasti osanottajia kun paikalle tuli 17 osallistujaa. Muutama paikallinen kuski, joka olisi varmasti osallistunut muuten oli reissussa. Ja ikinähän aikatauluja ei saa kaikille sopimaan. Mutta todella tyytyväinen oon osallistujamäärään. Kisaan saatiin vielä kansallisestikin muutama kova kuski mukaan. Yllättävän mielenkiintoista kisan kulkua oli seurata sivustakin, vaikka ainahan sitä mielellään itsekin ajaisi. Mutta pitää kokeilla myös tätä järjestelypuolta niin osaa entistä enemmän arvostaa sitä työtä mitä kisojen järjestäjät esimerkiksi radan merkkaamiseksi tekevät. Tällaiseen viikkokisaanhan riitti vähän kevyempi merkkaus. 

Toivotaan nyt, että saataisiin tänne lisääkin kisoja. Kyllä mun mielestä kesään mahtuisi hyvin 3-4 paikallista viikkokisaa. Paikkoja tämän mittakaavan kisalle kuitenkin täältä löytyy useampiakin. Kiitokset vielä kaikille osallistujille! Ratamestarikin sai kiitosta, mikä on tietysti mukavaa kun ainahan sitä jännittää, että mitä porukka reitistä tykkää. Lisäksi haluan kiittää Tommia, Andersia ja Samulia, jotka olivat käyneet rataa ajamassa läpi alustavan merkkauksen jälkeen ja sain vielä parannusehdotuksia merkkaukseen ja apua polkujen sulkemiseen yms. 

Lopputulokset: 

1. Arto Tikkala WVC 47:21:05
2. Samuli Saarela PKK/Team Sportax +0.02,00
3: Mattias Stenmark NCK +2.44,07
4. Anders Holmberg Kammenkiertäjät +05.33,12
5. Kai Väänänen NCK +6.26,16
6. Marko Kuoppala Pietarsaari +6.27,16
7. Tommi Hassinen +6.41,16
8. Miikka Ketonen +7.01,23
9. Hannu Anttila WVC +7.01,24
10. Dan Fors NCK +12.39,29
11. Marko Ahopelto Pietarsaaren Sisu +13.32,37
12. Kari Mursu Kammenkiertäjät +18.52,37
13. Marko Joensuu Pietarsaari +23.24,46
14. Jarkko Orjala LoVe +25.31,47
15. Joona Kupila ajoi 4 kierrosta
16. Ruska Saarela ajoi 3 kierrosta
17. Arttu Palola ajoi 2 kierrosta