24.9.2012

Teivo XCM

Eilen ajettiin Lamminpäässä kauden viimeinen Maratoncupin kisa. Samalla tuo oli mun kisakauden päätös. Tälle kesälle tulikin ennätysmäärä kisoja ajettua. Olihan tämä ensimmäinen kesä kun ajelin vähän enemmänkin maratoncupin kisoja ja siihen sitten Tahkot ja muutamat muut päälle.

Lamminpään rata oli osittain tuttu, olinhan viime syksynäkin tuolla ajamassa. Tälle vuodelle reittiä oli vähän uudistettu, ajettiin mm. motocross-hallin (Dynaset areena) läpi reitillä. Samoin tuntui, että polkua oli tullut paljon lisää viime vuoteen, vaikka silloinkin sitä kyllä oli mukavasti. Viime vuodesta muistelin reitin olleen aika nopea. Silloin kelikin tais olla aika kuiva kun olin matkassa Spessun S-Works Renegade renkailla enkä ainakaan muista minkäänlaisia pito-ongelmia. 

Lauantaina käytiin Juhan kans ajelemassa reitti läpi alkuillasta. Silloin jo huomas, että tänä vuonna reitti on vähän kosteammassa kunnossa kun ei tahtonu ihan kaikkiin mäkiin renkaissa pito riittää, vaikka nyt oli Rocket Ronit alla. Huomattiin tutustumisen aikana, että reitti on kyllä vähän hitaampi kuin viime vuonna. Lauantain ja sunnuntain välinen yö satoikin vettä ja vesisade jatkui sunnuntaiaamunakin. Sopivasti kisan alkaessa sadekin loppui, mutta reitti olikin huomattavasti raskaampi kuin lauantaina. Varsinkin kun iso joukko maastopyöräilijöitä ja edessä ajaneet crossimoottoripyörät tekivät reitistä paikoin hyvinkin liukkaan ja pehmeän. Mitään isoja kurakkoja ei ollut ja reitti oli hyvin ajettavissa mutta erittäin raskas. 

Kisa lähti mun osalta, kuten yleensäkin eli kovemmat kuskit menee menojaan ja koitan löytää paikkani lähtörynnistyksessä. Ainut mikä tuossa huonossa lähdössä vähän harmittaa on se, että kun päästään poluilla ja vähän kivikkoisemmille niin saa seistä jonossa kun letka ei liiku. Aika nopeasti tuossa kuitenkin löytyi sopiva porukka misää ajaa. Ensimmäisen kierroksen loppupuolella sitten alkoi vauhti hyytyä mun osalta. Eli tuo aikasemmistakin kisoista tuttu hyytyminen tuli kuvioihin. Siinä sitten tipahdin porukasta ja pari kuskia tuli takaakin ohi. Loppunousuihin löytyi kuitenkin taas jostain voimaa ja tuntui viimeinen nousu meni niin "helposti", että siitä sai rutkasti lisää itseluottamusta. 

Toisen kierroksen alun ajelin yksin, edellä meni selkä, joka pysyi kokoajan suunnilleen samalla etäisyydellä ja takaapäinkään ei kukaan saavuttanut ainakaan kovin selvästi. Ensimmäiset kivikot meni hyvin ja sitten yhteen nousuun vaihteita vaihtaessa ja samalla vauhtia runtatessa katkes ketjut. Matka loppui sitten siihen. Ei ollu ketjutyökalua mukana, sitä tuo olis vaatinu. Ei auttanu ku siirtyä ulkoilureitille ja kävellä takaisin kisakeskukseen. 

Jotenkin tämä kisa kuvas hyvin koko kesää. Lähes joka kisassa oli märkää, kauteen mahtui mun osalta muutamia hyviä hetkiä/kisoja ja sitten näitä kesken kisan hyytymisiä. Keskeytyksiä on myös tänä vuonna tullu ennätysmäärä (3 kpl). Siinäpä se sitten oli. Itse kisa oli hienosti järjestetty ja erityismaininnan ansaitsee lämmin sauna. Aina ei oo sauna päällä, vaikka se pesutiloista löytyiski. Samoin reitti oli mahtava, joskin raskas mutta niinhän sen kuuluukin olla. Rata oli monipuolinen, mutta en usko, että kenenkään mielestä liian vaikea ainakaan. Oli paljon hyvää tykityspolua. Enää pitäis saada jalkoihin sen verran voimaa, että pääsee tykittämään oikeen kunnolla :) 



Voisin tässä joku päivä kirjoitella jonkunlaisen yhteenvedon menneestä kisakaudesta, sen kohokohdista ja pettymyksistä. Nyt ajattelin kuitenkin ottaa jonkun viikon vähän rauhallisemmin pyöräilyn suhteen ja kerätä energiaa loppusyksyn ja talven treenailuihin. Ens kesänä sitten taas nähdään kisapaikoilla. Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä päättää kisakausi 2012! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti