Pro Carbs Vitargo diabeetikon käytössä

Kuten ennen kisaa kirjoittelin niin testasin itselläni tuota Pro Carbs Vitargoa tankkausjuomana. Eihän tuo muuten varmasti mitään erikoista ole, on ihmiset niitä ennenkin käyttäneet. Diabeteksen kanssa kestävyystapahtumaan tankkaaminen on aina aavistuksen hankalampaa käytti sitten tankkausjuomia tai ihan perinteistä ruokaa. Lupasin palata aiheeseen ja kerrotaan nyt vähän omia kokemuksia aiheesta.

Keskiviikkona otin alkuillasta lenkin ja ruokailun jälkene ensimmäisen annoksen. Varauduin tuohon pistämällä insuliinia pari yksikköä normaalia enemmän. Mulla ei ollut tietoa, miten vaikuttaa verensokereihin niin lähdin kokeilemaan tällä. Illan aikana sitten säännöllisesti verensokerin mittausta. Verensokeri nousi varsinkin aluksi normaalia enmmän, mutta tasoittui sitten illan aikana normaalitasolle. Seuraavana aamuna ehkä aavistuksen normaalitasoa korkeampi. Normaalisti aamulla ennen aamupalaa noin 3,5-4,5 mmol/l nyt 5,8 mmol/l. Ei kuitenkaan merkittävää eroa.

Torstaina otin vielä kaksi annosta, iltapäivällä lounaan jälkeen työpaikan kahvitauolla työkavereiden ihmetykseksi ja sitten illalla vielä ruokailun jälkeen. Tässä tapauksessa laitoin myös lounaalla pari yksikköä insuliinia enemmänn ja illalla myös pari yksikköä. Näillä sain verensokerin pysymään suhteellisen normaalina. Toki pientä nousua oli havaittavissa. Perjantaina aamusta taas aavistuksen normaalitasoa korkeammalla tais olla noin 6 mmol/l. Perjantaina verensokeri oli päivän aikana vähän korkeammalla kuin normaalisti ja ainakin lounasta ennen laitoin yksikön enemmän insuliinia. Iltaa kohti kuitenkin normalisoitui.

Lauantaina ennen kisaa vähän turhankin matalalla, mutta muuten kisapäivän hyvällä tasolla. Tähänkin toki monta tekijää, mutta ei ollut enää turhan korkeita arvoja, mitä vähän pelkäsin tämän tankkausjuoman kanssa. Näin voidaan sanoa, että ainakin mun testin mukaan Pro Carbs Vitargo sopii diabeetikolle. Toki tässäkin on sitten henkilökohtaisia eroja, mutta toistaiseksi tämä on paras kokeilu mitä oon eri tankkausjuomilla tehnyt ennen kisoja. Nyt ei ksiapäivänä ollut verensokeri koholla, mikä väkisinkin vaikuttaa vauhtiin negatiivisesti.

Tämän kokemuksen perusteella tulen kyllä jatkossakin tätä kokeilemaan ennen maratonkisoja. Toivottavasti toimisi jatkossakin yhtä hyvin. Itse kisassa energiat mun mielestä riitti ihan hyvin. Toki toisella kierroksella olis kannattanut ehkä yks geeli enemmän ottaa energian saamisen kannalta, mutta siinä tulee sitten tuo verensokeri ongelmaksi. Liikaakaan ei voi kisan aikana syödä, ettei siellä sokerit nouse, koska insuliinia ei kuitenkaan kisan aikana oikeen helposti voi laittaa.

Suunnittelinkin, että toiselle kierrokselle voisi toiseen juomapulloon laittaa urheilijuoman lisäksi myös Vitargoa. Siitä saisi nopeasti energiaa, jos tilanne sitä vaatii. Tämä siis ihan omaa pohdintaa ja kokemusta aiheesta. Ilman diabeteksen tuomia lisähaasteita urheilevat voivat kokea tämän testin ehkä hieman erikoisena, mutta jotkut asiat vaan vaativat tarkkuutta, vaikka se ei päällepäin elämässä näkyisikään.

Mun kokemuksen perusteella myös diabeetikot voivat kokeilla tätä urheilusuoritukseen tankkaamiseen ja suorituksen aikanakin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen on yksilö ja elimistö reagoi näihin eri tavalla. Kokeilemalla oppii ja testaaminen on mielenkiintoista ja mahdollisesti hyödyllistäkin. Niin ja lisätään loppuun, että ihan itse oon juomajauheen ostanut, että tämä ei ole kenenkään sponsoroima testi vaan tehty ihan oman mielenkiinnon vuoksi ja eihän siitä haittaa ole, jos saan omaan suorituskykyyni jotain lisää näiden avulla.

Kisaraportti: Nurmijärvi MTB

Lauantaina tosiaan avasin kisakauden Nurmijärven Rajamäellä XCM-cupin avauskisassa. Kuten ennen kisaa kirjoittelin niin avauskisaan lähtiessä kunto ja ajovire on aina vähän arvoituksia. Siihen päälle vielä kunnon jännitys niin tulos voi olla melkein mitä vaan. Verensokerit pysyi kuitenkin suhteellisen hyvällä tasolla koko aamupäivän ennen kisaa. Vähän ehkä turhan matalia olivat, mutta tällä kertaa en tehnyt sitä virhettä, että olisin syönyt liikaa ennen lähtöä. Maltoin mieleni ja 15 min ennen kisaa otettu verensokeri oli vaan 5,4. Tiesin kuitenkin, että vähän aikaa sitten syöty banaani nostaa verensokeria väkisinkin, joten lähdin sillä liikkeelle.

Kisa alkoi aika vauhdikkaalla asfalttisiirtymällä, jonka jälkeen siirryttiin metsän puolella. Jäin lähdössä ehkä vähän turhan taakse ja jo tiepätkällä jouduin ajamaan "pääjoukkoa" kiinni. Poluille tultaessa meno kuitenkin aina rauhottuu. Toki siellä alkupäässä nähdään niitä mun mielestä typeriä ohituksia, kun jonkun on aivan pakko tunkea jostain pienestä välistä, vaikka sillä ei siinä tilanteessa mitään voitakaan. Alussa olisikin hyvä löytää se oman tasoinen porukka. Poluilla huomasin hieman yllättäenkin, että ylämäissä mulla ajo kulki yllättävän hyvin ainakin samassa porukassa polkeneisiin nähden. Yleensä oon ollu ylämäissä aika heikko, mutta ilmeisesti harjoittelu on tähän tuonut parannusta. Eli ylämäissä pääsin varsinkin alkuvaiheessa kisaa hyvin porukasta ohi.

Vähän tuskaisen näköistä oli meno välillä, Kuva: Vesa-Matti Järveläinen

Reitti oli mun mielestä todella hyvä, löytyi sopivasti haastaviakin paikkoja mutta sopivassa suhteessa myös nopeampaa pätkää. Ja vaikka muutamassa kohdassa joutui jalkautumaan niin tuli siellä myös onnistumisen tunteita kun jostain hankalasta kohdasta pääsikin ajamalla. Toki suurin osa varmasti menisi ajamalla kun tuntisi kohdat ja pääsisi muutaman kerran ajamaan. Kisatilanne on aina vähän erilainen ja hankalissa paikoissa ei aina ehdi ajolinjoja liikaa miettimään vaan siitä mennään mikä ensimmäisenä mieleen tulee tai toisen perässä ajaessa mahdollisesti samaa linjaa edellä menevän kanssa.

Tiepätkillä ja helpommilla osuuksilla tuli myös huomattua, että jaksoin ajaa yllättävän hyvin. Siinä sai monesti edellä meneviä kiinni. Tuossakin kohtaa on siis kehitystä viime vuoteen tullut. Ensimmäinen kierros meni mun mielestä ihan hyvin. Putosin tosin kierroksen lopulla hyvästä porukasta kun jäin pulloja vaihtamaan. Toisen kierroksen teknisillä osuuksilla tuli sitten se perinteinen "musta 10 km". Tuntui, että seinä tulee vastaan eikä oikeen saanut ajorytmistä enää kiinni. En tiedä oliko energiat vähissä vai muuten vaan väsyminen. Tuokin tunne meni kuitenkin ohi ja loppuosa kierroksesta meni taas vahvemmin ja kisa päättyikin loppukirikamppailuun.

Kisan jälkeen jo nauratti, Kuva: Vesa-Matti Järveläinen

Oli hienoa nähdä, että siihenkin riitti vielä potkua ja saatiinkin hyvä kirikamppailu aikaiseksi Korson kaverin kanssa. Itsehän en tietenkään huomannut, että maali oli tieltä vasemmalle vaan odotin sen olevan siinä tiellä, missä vielä kierrosten vaihtuessakin "Maali" kyltit oli ja jossa oli maantiekisan maalikin ollut. No tuolla nyt ei ollut suurta merkitystä, kun ei kärkisijoista taisteltu. Tyytyväinen voin olla kisakauden avaukseen, seuraavassa kisassa sitten taas vähän paremmin.

Nyt on kisakausi avattu ja oli hienoa nähdä taas tuttuja kisakavereita ja huomata myös, että osalla kavereista vauhtikin oli loistavaa heti kauden avauksessa. Kovat on kovia ja todella kovaa siellä kärkipäässä ajetaan. Yksi todella hieno asia näitä kisoja kiertäessä on ehdottomasti tutut ja kaverit joihin on näissä kisakuvioissa tutustunut. Tälläkin kertaa tunnelma kisapaikalla oli oikein hieno ja positiivinen. Kiitokset järjestäjille ja ratamestarille hienosta kisasta ja reitistä!

Kisakauden avaus

Lauantaina Rajamäellä olis tarkoitus avata tämän kevään/kesän kisakausi. Ensimmäinen kisa ja varsainkin maratonkisa on aina pieni arvoitus itselle. Vaikka kunto on viime aikoina tuntunut olevan ihan hyvä niin on kuitenkin eri asia ajaa kisa kuin treeneissä. Tuollainen muutaman tunnin kova rasitus ensimmäisessä kisassa on aina vähän arvoitus verensokerienkin osalta. Joskus menee ihan hyvin, mutta on myös kokemuksia, että kova jännitys ja rasitus yhdessä ovat saaneet verensokerit joko aivan liian mataliksi tai sitten heittelemään. Lauantaina tuo sitten nähdään, miten tällä kertaa käy. Kiva kuitenkin päästä jo ajamaan kisaa, onhan sitä tullut odotettuakin jo ja kun kisakausi on avattu niin ei tarvitse ainakaan sitä kauden avauksen jännitystä enää uudelleen kokea.

Viimeksi tuli kirjoitettua noista flunssa- ja astmaoireista. Oikeestaan kun niistä pääsi niin on tuntunut, että ajo on kulkenut ihan mukavasti. Viime viikko oli varmaan pitkään aikaan paras harjoitusviikko oman tunteen perusteella. Raskaat harjoitukset oli raskaita, mutta onnistuneita ja pitkillä lenkeillä riitti potkua ja tuntui kevyeltä ajaa. Nyt tämä tunne vaan lauantaille niin voi olla omaan ajoonsa tyytyväinen.

Ennusteiden mukaan ei ainakaan liian kuivalla reitillä tarvitse ajaa. Tällä hetkellä ennuste tosin näyttää, että kisapäivänä ei sataisi, mikä on hyvä juttu. Mutta mikäli kisapaikalla nyt pari päivää sataa ennen kisaa niin pyörää varmaan saa kisan jälkeen pestä. Muuten tämä kesä todennäköisesti tulee menemään jonkun verran viime kesää vähemmällä kisaamisella. Pitää vaan koittaa olla kunnossa silloin kun viivalle lähtee.

Ja tottakai pitää kokeilla aina jotain uutta juuri ennen kisaa. Tällä kertaa ajattelin tehdä ihmiskokeen itselläni ja testata miten Pro Carbs Vitargo sopii diabeetikolle tankkaukseen. Yleensä noista tankkausjauheista on mennyt verensokeri enemmän tai vähemmän sekaisin, mutta tässä oli hyvänä puolena, että otetaan 2-3 päivää ennen kisaa. Eli tänään enää ei. Ainakin toistaiseksi oon onnistunut pitämään verensokerit ihan hyvällä tasolla. aikaisempien kokemusten perusteella nämä vaan saattavat nostaa sitä vasta seuraavanakin päivänä yllättävästi. Jos tällä välipäivällä ehkäistäisiin se, että tuo nousu tapahtuu kisan aikana. Toki voi olla montaa mieltä, että tarviiko tavalliseen maratonkisaan tankata, mutta ei siitä varmasti haittaakaan ole ja tulee ainakin testattua tuo miten toimii diabeteksen kanssa, joka muutenkin asettaa vähän lisähaasteita. Haasteet on toki tehty voitettaviksi ja siksi tätä testaankin.

Toivotaan kaikille kisaan osallistuville hyvää kisaa ja onnistuneita suorituksia! Tästä se taas lähtee.

Flunssaa ja lievää ylirasitusta

Koko talvi ja kevätkin viime viikkoihin asti on mennyt siinä mielessä hyvin, että en oo tainnu kertaakaan olla kunnolla flunssassa. Jotain pientä kurkkukipua on talven aikana ollut, mutta ne on meneet ohi yleensä päivän levolla. Pari viikkoa sitten yhtenä lepopäivän iltana alkoi kuitenkin tuntua, että syke on poikkeuksellisen korkealla. Ja lisäksi tuntui, että syke vaihtelee jotenkin epänormaalisti. Ajattelin, että kyllä se aamuun mennessä normalisoituu mutta aamulla sama jatkui. Mittasin leposykkeet ja oli noin 25 lyöntiä normaalia korkeampi.

Koko päivä meni samaa rataa kunnes sitten joskus illalla syke normalisoitui. Otin varmuudeksi vielä pari päivää rauhassa. Sen jälkeen syke on pysynyt normaalilukemissa. Toki mulla kovien lenkkien jälkeen illalla saattaa syke olla normaalia korkeempi, mutta tuo tuli tosiaan lepopäivän iltana. Epäilen, että taisi olla jonkunlaista lievää ylirasitusta ja yöunien vähyyttä yms.

Pääsin palaamaan normaaliin harjoittelurytmiin taas joksikin aikaa. Seuraava ongelma oli, että keuhkoissa/keuhkoputkessa on outo tunne. Tunne on siis suunnilleen samanlainen kuin kovan kisan jälkeen saattaa olla. Nyt se vaan on ihan ilman lenkkiäkin. Viime keväänä muistaakseni oli vastaava tilanne ja silloin johtui astmasta tai sen hetkellisestä pahentumisesta (en nyt oikeaa lääketieteellistä termiä tähän keksi). No tämä ongelma on nyt pysynyt reilun viikon. Välillä parempi ja välillä huonompi. Lenkkeily ei sinänsä asiaan vaikuta. Toki normaalia rauhallisemmin oon nyt ottanut.

Pieni muutaman päivän flunssakin tuossa loppuviikosta oli. Kurkkukipua ja nuhaa. Se meni onneksi ohi lähes yhtä nopeasti kuin tulikin. Muutama päivä rauhallisemmin ja sunnuntaina taas normaalia ajoa. Kunhan tämä keuhko-ongelma nyt saisi jonkun ratkaisun tässä, että pääsisi kunnolla valmistautumaan puolentoistaviikon päästä alkavaan kisakauteen. Jotenkin tuttu tilanne, että koko kevät suhteellisen terveenä ja sitten juuri kisakauden kynnyksellä jotain flunssaa tai muuta sairastelua.

Muuten kunto on kuitenkin tuntunut olevan ihan hyvä tähän aikaan keväästä. Nyt on päässyt maastossakin ajamaan kunnolla ennen kauden avausta, joten siinä mielessä ihan kiva päästä aloittamaan kisakausi ens viikolla.

Kestävyysurheilijan eväät

Team Medilaser/ProMTB ry järjesti Tampereella Varalan urheiluopistolla Kestävyysurheilijan eväät seminaarin. Tapahtuman aihe oli mielenkiintoinen, joten päätin osallistua kun reissu muutenkin sopi aikatauluihin. Aamulla vaan aikaisin auton keula kohti Tamperetta.

Aluksi puhujana oli FT, ravitsemustutkija Jaakko Mursu, joka on maastopyöräilyssäkin kova tekijä. Asia oli pääpiirteittään tuttua, mutta toki siellä oli itselle uusiakin asioita ja herätti ainakin paljon ajatuksia. Varsinkin näin jälkeenpäin on tullut mieleen kysymyksiä aiheeseen liittyen. Luennossa käsiteltiin ravinto harjoituspäivänä ja vielä erikseen kovan/pitkän harjoituksen ja kevyen harjoituksen päivänä. Lisäksi kisapäivän ravintoasiat käytiin myös läpi. Lisäksi käytiin läpi yleisesti, mitä kannattaa syödä ja mitä välttämättä ei. Kuitenkin sopivan rennon oloinen esitys, eli ei mitään pakkosyöttöä, että nyt syöt näin tai tämä on täysin väärää. Tervettä järkeä saa ja pitää käyttää, mutta hyvin tuolta löytyi ne tärkeimmät pointit.

Itsellä tietysti pitää esimerkiksi harjoituksen ja kisan aikana ottaa huomioon verensokerit. Eli keskimääräistä enemmän tulee varmaan geelejä syötyä. Niinkuin olen aikaisemminkin sanonut, niin toki muukin ravinto/energia lenkillä kävisi mutta geelit on helppo pitää mukana ja olen niiden kanssa tottunut toimimaan eli homma toimii. Juomista lenkin aikana ja varsinkin ennen kisoja pidettiin tärkeänä. Tuo kisa-aamujen juominen kyllä mulla saattaa jäädä aika vähiin. Ei vaan kisapaikalle autolla ajellessa hirveesti tuu juotua, mutta pitää siihen panostaa enemmän. Tai, että juo muutakin kuin tölkillisen Pepsi Maxia :)

Toisena puhujana oli ex-triathlonisti Tom Söderdahl, joka puhui kestävyysurheilijan henkisistä eväistä. Paljon oli mukana esimerkkejä omalta kisauralta ja hyviä juttuja myös kisakavereista. Tämäkin herätti ajatuksia tuosta kokonaisuudesta. Toki kokonaisuus huippu-urheilijalla ja (kilpa)kuntoilijalla on vähän erilainen, mutta omana parhaaseen on pyrittävä. Silloin kun kokonaisuus on kunnossa tai mahdollisimman hyvällä tasolla niin tulosta tulee urheilussakin. Tuohon kokonaisuuteen vaikuttaa kuitenkin yllättävän moni asia. Ja huomaahan sen itsekin, että yleensä viikonloppuisin on paljon virkeämpi lenkeillä kuin viikolla työpäivän jälkeen.

Tästäkin oli hyviä esimerkkejä, että tulosta voi tulla aivan erilaisilla toimintatavoilla. Jokainen kun löytää ne itselleen sopivat. Eli ei ole tiettyä muottia, minkälainen ihminen urheilussa pärjää. Toki intohimo ja aito innostus urheilua kohtaan pitää löytyä. Silloin kun sitä ei ole homma menee väkisin tekemiseksi ja mikään ei toimi. Eli kun hommasta tykkää ja nauttii niin silloin jaksaa tehdä niitä  joskus "vähän ikävämpiäkin" anakynnyksen vetoja ja kiusata kivaa miestä :)

"Oman polun löytäminen on tavoittelemisen arvoinen asia urheilussa tasosta riippumatta", Tom Söderdahl

Mulla varmaan yks suurimmista asioista on liian vähäinen unen määrä. Toki välillä siihen tulee panostettua ja ehtii ajoissa nukkumaan, mutta vähän liian usein unen määrä jää turhan vähäiseksi. Toki pienen lapsen isänä tuo vielä korostuu, mutta niin se on muillakin vanhemmilla. Ja siihenkin tottuu. Voisi siis aikaisemminkin nukkumaan iltaisin mennä. Uni kuitenkin nopeuttaa palautumista oikean ravinnon lisäksi.

Kokonaisuutena oli tosi hyvä ja mielenkiintoinen tilaisuus. Kannatti osallistua ja hienoa, että tällainen järjestettiin. En nyt tähän tekstiin saanu millään kaikkea asiaa tiivistettyä, mutta jotain kuitenkin. Kiitokset järjestäjille ja esiintyjille!

Kohti kevättä

Kirjoittelu tänne blogiin on ollut aika satunnaista talven kuukausina. Mutta jos nyt kevään tullen tahti vähän kiristyisi ja asiaa olisi vähän enemmän. Viime viikot on tullut ajettua aika hyvin lenkkejä. Katsoin, että maaliskuun treenitunnit pyörällä oli 48 tuntia ja 48 minuuttia. Kilometrejäkin tuli melkein 1200. Siihen päälle sitten joitakin tunteja voimaharjoittelua ja venyttelyä niin yllättävän kovan tuntimäärä on tullut kerättyä. Siitä erikoinen maaliskuu, että maantiepyörälläkin on tullut jo lenkkejä ajettua useampia.

Toki tässä vaiheessa kautta ajot on suuntautunu enemmän vielä tielle kuin poluille. Talvipolut tai oikeastaan "talvipolut" on tämän talven osalta mennyttä ja viime viikot on tuntunu, että polut on paikoin aika jäässä. Oonkin huomannut, että tehokkaammin saan ajettua tiellä, toki maastoajoa ei ole täysin unohdettu. Ajan ollessa kuitenkin rajallinen niin pitää koittaa ne harjoitustunnit käyttää varsinkin viikolla mahdollisimman tehokkaasti. Viikonloppuisin ehtii sitten nautiskella pitemmistä lenkeistä.

Scale talvilenkillä

Loppusyksystä hankin uuden maantiepyörän Scott Speedsterin. Nyt kun sillä on trainerin tai Botniahallin lisäksi päässyt ajamaan tiellekin niin on saanut vähän enemmän tuntumaa siihen. Trainerilla ajaessa ei kuitenkaan se ajoasento välttämättä koko aikaa ole samanlainen mitä tiellä. Vähän on vielä säätämistä, että saan siitä mieleisen, mutta hyvä sillä on ollut ajaa.

Kesän kisakausikin lähestyy ja reilun kuukauden päästä olis kausi tarkoitus avata Nurmijärvellä XCM-cupin avauksessa. Seuraavaa kisaa en ole päättänyt, mutta Korsossa tuun ainakin ajamaan 8.6. Katsotaan sitten tuleeko tuohon väliin jotain kisaa/kisoja. Kisakautta varten tuli hommattua uus kypärä, Met Estro Maunumäeltä. Edellinen kypärä alkoi jo olla parhaat päivänsä nähnyt ja joitakin lommojakin kaatumisista tullut niin oli myös asiansa ajanut. Kypärässä mulle on tärkeintä, että se "istuu päähän" hyvin. Eli on mukavantuntuinen käyttää.

Uus kypärä, Met Estro

Nyt tuleva viikonloppu menee Tampereella. Lauantaina Varalassa järjestetään Kestävyysurheilijan Eväät tilaisuus, jonne osallistun. Ja varmaan tulee käytyä ajelemassa paikallisia maastojakin, kun sinne asti tulee lähdettyä.

Suomen pisimmällä sillalla Raippaluodossakin tuli käytyä yks viikonloppu

ABSA Cape Epic 2014

Nyt on taas menossa maastopyöräilyn ehkä suurin pari-etappikilpailu Cape Epic. Maailmanmestari Christoph Sauser on verrannut kisaa maastopyöräilyn Tour de France:ksi. Itsekin olen joskus miettinyt, että olisi hienoa osallistua tuollaiseen parin kanssa ajettavaan etappikisaan. Mulle toki kelpaa joku vähän helpompi ja lähempänäkin ajettava kuin Cape Epic :) Useampi etappi parin kanssa kuitenkin toisi ajamiseen mielenkiintoa, mikäli molemmat on suunnilleen saman tasoisia.

2014 ABSA Cape Epic Route