Kisaraportti: Nurmijärvi MTB

Lauantaina tosiaan avasin kisakauden Nurmijärven Rajamäellä XCM-cupin avauskisassa. Kuten ennen kisaa kirjoittelin niin avauskisaan lähtiessä kunto ja ajovire on aina vähän arvoituksia. Siihen päälle vielä kunnon jännitys niin tulos voi olla melkein mitä vaan. Verensokerit pysyi kuitenkin suhteellisen hyvällä tasolla koko aamupäivän ennen kisaa. Vähän ehkä turhan matalia olivat, mutta tällä kertaa en tehnyt sitä virhettä, että olisin syönyt liikaa ennen lähtöä. Maltoin mieleni ja 15 min ennen kisaa otettu verensokeri oli vaan 5,4. Tiesin kuitenkin, että vähän aikaa sitten syöty banaani nostaa verensokeria väkisinkin, joten lähdin sillä liikkeelle.

Kisa alkoi aika vauhdikkaalla asfalttisiirtymällä, jonka jälkeen siirryttiin metsän puolella. Jäin lähdössä ehkä vähän turhan taakse ja jo tiepätkällä jouduin ajamaan "pääjoukkoa" kiinni. Poluille tultaessa meno kuitenkin aina rauhottuu. Toki siellä alkupäässä nähdään niitä mun mielestä typeriä ohituksia, kun jonkun on aivan pakko tunkea jostain pienestä välistä, vaikka sillä ei siinä tilanteessa mitään voitakaan. Alussa olisikin hyvä löytää se oman tasoinen porukka. Poluilla huomasin hieman yllättäenkin, että ylämäissä mulla ajo kulki yllättävän hyvin ainakin samassa porukassa polkeneisiin nähden. Yleensä oon ollu ylämäissä aika heikko, mutta ilmeisesti harjoittelu on tähän tuonut parannusta. Eli ylämäissä pääsin varsinkin alkuvaiheessa kisaa hyvin porukasta ohi.

Vähän tuskaisen näköistä oli meno välillä, Kuva: Vesa-Matti Järveläinen

Reitti oli mun mielestä todella hyvä, löytyi sopivasti haastaviakin paikkoja mutta sopivassa suhteessa myös nopeampaa pätkää. Ja vaikka muutamassa kohdassa joutui jalkautumaan niin tuli siellä myös onnistumisen tunteita kun jostain hankalasta kohdasta pääsikin ajamalla. Toki suurin osa varmasti menisi ajamalla kun tuntisi kohdat ja pääsisi muutaman kerran ajamaan. Kisatilanne on aina vähän erilainen ja hankalissa paikoissa ei aina ehdi ajolinjoja liikaa miettimään vaan siitä mennään mikä ensimmäisenä mieleen tulee tai toisen perässä ajaessa mahdollisesti samaa linjaa edellä menevän kanssa.

Tiepätkillä ja helpommilla osuuksilla tuli myös huomattua, että jaksoin ajaa yllättävän hyvin. Siinä sai monesti edellä meneviä kiinni. Tuossakin kohtaa on siis kehitystä viime vuoteen tullut. Ensimmäinen kierros meni mun mielestä ihan hyvin. Putosin tosin kierroksen lopulla hyvästä porukasta kun jäin pulloja vaihtamaan. Toisen kierroksen teknisillä osuuksilla tuli sitten se perinteinen "musta 10 km". Tuntui, että seinä tulee vastaan eikä oikeen saanut ajorytmistä enää kiinni. En tiedä oliko energiat vähissä vai muuten vaan väsyminen. Tuokin tunne meni kuitenkin ohi ja loppuosa kierroksesta meni taas vahvemmin ja kisa päättyikin loppukirikamppailuun.

Kisan jälkeen jo nauratti, Kuva: Vesa-Matti Järveläinen

Oli hienoa nähdä, että siihenkin riitti vielä potkua ja saatiinkin hyvä kirikamppailu aikaiseksi Korson kaverin kanssa. Itsehän en tietenkään huomannut, että maali oli tieltä vasemmalle vaan odotin sen olevan siinä tiellä, missä vielä kierrosten vaihtuessakin "Maali" kyltit oli ja jossa oli maantiekisan maalikin ollut. No tuolla nyt ei ollut suurta merkitystä, kun ei kärkisijoista taisteltu. Tyytyväinen voin olla kisakauden avaukseen, seuraavassa kisassa sitten taas vähän paremmin.

Nyt on kisakausi avattu ja oli hienoa nähdä taas tuttuja kisakavereita ja huomata myös, että osalla kavereista vauhtikin oli loistavaa heti kauden avauksessa. Kovat on kovia ja todella kovaa siellä kärkipäässä ajetaan. Yksi todella hieno asia näitä kisoja kiertäessä on ehdottomasti tutut ja kaverit joihin on näissä kisakuvioissa tutustunut. Tälläkin kertaa tunnelma kisapaikalla oli oikein hieno ja positiivinen. Kiitokset järjestäjille ja ratamestarille hienosta kisasta ja reitistä!