Lomapäivän hiihtolenkki

Tänään lomapäivän kunniaksi kävin hiihtämässä Houraatissa Lohtajalla. En oo siellä koskaan aikasemmin käynyt, ohi vaan ajanu autolla. Kaupungin sivujen hiihtoreitit osio tiesi kertoa, että siellä olis ladut kunnossa niin ajattelin käydä katsomassa. Ei tuonne asti nyt ihan joka ilta viitti lähtee hiihtämään, mutta näin ku aikaa oli niin ei matka mikään mahdoton ollu ajella.

Ladut oli hyvässä kunnossa ja mukavasta pakkasesta (-19 lähtiessä ja -16 lopettaessa) huolimatta oli kiva hiihtää reipas pati tuntia. Reittikin oli sopivan haastava kun on tottunut tuota Santahaan tasasta baanaa hiihtämään. Oli aika mukavasti mäkeä ja mutkaa reitissä. Kiersin pisimmän 5,7 kilometrin lenkin pariin kertaan, sitten kokeilin Lohtajan keskustaan menevää latua hiihdellä niin pitkään kuin se oli hyvässä kunnossa ja lopuksi tuli hiihdettyä vielä pari lyhyempää kierrosta. Vähän reilu 22 kilometriä tuli kokonaissaldoksi.

Perinteistä hiihdin, koska outoon maastoon on helpompi lähteä perinteisellä kuin luistelemalla ainakin vielä tässä vaiheessa. Ihan hyvässä kunnossa se luistelubaanakin näytti pääosin olevan, joten ehkä tuolla vois käydä joku ilta tai viikonloppu luistelusuksienkin kanssa. Täytyy tässä talven aikana vielä kiertää muitakin Kokkolan ja lähialueen latuja. Tuohon hiihtoon pätee vähän sama asia kuin maastopyöräilyyn, eli vaihtelu reiteissä on aina tervetullutta. Saman reitin hiihtäminen tai ajaminen alkaa aina jossain vaiheessa kyllästyttää.

Juomavyö

Hiihtäessä tulee jano siinä missä pyöräillessäkin, mutta ongelmana on ollut juomapullon kuskaaminen mukana. Pyörässä se kulkee kätevästi telineessä tai sitten pitemmillä lenkeillä on juomareppu mukana. Hiihtäessä mulla on joskus ollu juomapullo mukana ja se on sitten odottanut lähtöpaikalla niin on voinut tarvittaessa siitä juoda. Sain joululahjaksi kätevän Atomicin Thermo Belt juomavyön, jossa juomat pysyy jonkun aikaa lämpimänäkin eli ihan heti ei tarvitse jäähileistä juomaa olla juomassa.

Atomic Thermo Belt

 Tuo kulkee hyvin mukana eikä ainakaan mun vauhdeissa ole haittaa aiheuttanut. Juomaa tuohon mahtuu 1,5 litraa ja lisäksi on pari taskua, jonne voi laittaa vaikka avaimet, puhelimen ja jotain pientä syötävää esimerkiksi rusinoita tai jonkun energia/myslipatukan. Pääsee ainakin juomaan silloin kun janottaa. Oon huomannu, että jos ei lenkin aikana juomista saa niin helposti tulee huono olo tuosta juomattomuudesta. Tokihan juoman tarve on huomattavasti pienempi kuin kesän pyörälenkeillä, tosin lämpötiloissakin saattaa olla noin 40 asteen ero.

Kinkun sulattelua

Joulu toi muutaman päivän tauon kaikkeen urheiluun. Kyllähän taukoja on hyvä muutenkin välillä pitää ja jouluna tulee ennemminkin keskityttyä syömiseen kun urheiluun. Joulupäivän iltana tosin oli aika käydä hiihtolenkillä. Siinä vaiheessa elimistö kaipasi jo liikuntaa. Käytiinkin isän kanssa hiihtämässä Botniahallin takana olevilla laduilla ja hiihdettiinkin siihen asti, että valot sammui. Sen jälkeen oli pakko lopettaa hiihto siltä illalta.

Latu oli huomattavasti haastavampi hiihdettävä kun Kokkolassa pääasiassa hiihtämäni Santahaka. Tuo oli aika lyhyt reitti (noin 2 km) mutta jatkuvasti oli pientä nousua ja laskua. Ei ollu sellasta tasasta pätkää, missä pääsis palautumaan. Sitä taas Santahaassa on ihan riittämiin. Toisaalta tasasella on kyllä helpompi harjotella kun tekniikka on mitä on.

Tänään kävin illalla sitten Köykärillä hiihtämässä. Kun eilen pääsi vähä mäkien makuun niin piti kokeilla tänään vähän lisää mäkisempää maastoa. Täytyy sanoa, että Köykärin maastot on mulle perinteisellä kuitenki helpompia ku luistellen. Vaatii tietysti vaan lisää harjoitusta. Oli kyllä kiva hiihtää vähän eri maastoissa välillä kun alkaa se Santahaan kierros jo vähän kyllästyttää. Sais vaan sataa vielä vähän lisää lunta niin muitaki latuja saatais avattua.

Aamutreeni Botniahallissa

Tänään tuli tehtyä vähän erilainen treeni, mitä on tottunut. Olin aamulla Botniahallissa ajelemassa noin 2,5 tuntia. Siellä on lauantaisin ja sunnuntaisin klo 7 - 10 mahdollista ajella pyörällä ja kun Vaasaan oltiin menossa niin päätin käydä kokeilemassa. Mitään suuria ennakko-odotuksia ei ollut, mutta kyllähän siellä ajeli. Kyllä tuo kuitenkin trainerilla ajelun voittaa, vaikka samaa rataa siinä kierrettiinkin 87 kilometrin edestä.

Siinä sai kuitenkin keskittyä polkemiseen, että polkis mahdollisimman oikealla tavalla. Metsässä kun ajelee niin siihen ei pahemmin ehdi kiinnittää huomiota. Muuten ajelin aika matalilla sykkeillä. Eli siinä mielessä onnistunu pk-treeni. Muutama kovempi veti mutta muuten ihan sellasta tasasta ajamista. Ajaessa kävi sopiva viilentävä viima niin ei päässy liian kuumakaan tulemaan. Yllättävän paljon siellä oli porukkaa ajelemassa. Aikahan nyt oli vähän tuollainen lepakkovuoro, mutta eipä sitä paljoa aikasemmin tarvinnu herätä ku tavallisena työaamunakaan. Ja onhan se hienoa kun 10 aikaan aamupäivästä on jo päivän treeni takana.

Ei tuonne nyt Kokkolasta asti välttämättä viittis lähtee ajelemaan, ainakaan yksin ajella ensiksi autolla sinne ja vielä takasi. Mutta silloin kun ollaan Vaasassa käymässä niin tuolla vois periaatteessa käydä ajelemassa.

Voiteluvinkkejä

Yhtenä osa-alueena hiihtoharrastukseen kuuluu suksien voitelu. Varsinkin perinteistä hiihtäessä kannattaa voiteluun jo kiinnittää jonkun verran huomiota, ettei tarvi lipsuvilla suksilla hiihdellä. Siinä vaiheessa häviää hommasta ilo, kun suksi ei pidä ollenkaan. Luistelusuksissa ihan peruskuntoilijalla ei voitelu näyttele ihan niin suurta roolia. Tokihan luistovoiteita kannattaa käyttää, mutta ei niitä joka lenkille tarvitse laittaa. Samoin tietysti perinteisen suksillekin voi ja kannattaakin luistovoidetta joskus laittaa.

Vauhdin sivuilla oli hyvä voitelukone, jonne laitetaan onko kunto-vai kilpahiihtäjä, ilman lämpötila, onko lumi uutta vai vanhaa ja hiihtotyyli (perinteinen/luistelu). Sieltä saa sitten monentasoista vinkkiä, miten kannattaa suksensa voidella. Itse kokeilin tuota kun sunnuntaina kävin perinteistä hiihtämässä ja sattui olemaan juuri noita vauhdin voiteita, mitä suositeltiin niin kyllähän sukset piti hyvin. Oli kivaa hiihtää kun sukset piti ylämäissäkin hyvin.

Mulla ei oo sitten kokemusta, että onko eri valmistajien voiteissa kuinka paljon eroa. Eiköhän niihinkin päde samat asiat kuin vaikka pyörän renkaisiin, joku tykkää toisesta ja toinen toisesta merkistä/mallista. Eli jokainen käyttäköön sitä mikä hyvältä omaan käyttöön tuntuu.

Hiihtämisen harjoittelua

Nyt on uusien suksien myötä tullu viime päivien liikuntasuoritukset tehtyä hiihtämällä. Torstain avauslenkin jälkeen kävin perjantaina mukavassa pakkasessa (-16) hiihtämässä illalla 15 km ja eilen sitten ihan hyvässä kelissä päivällä 18 km. Perjantaina oli kyllä tilaa hiihtää, mun lisäksi paikalla tais olla vaan 2-3 muuta hiihtäjää. Varsinkin kun normaalisti tuo Santahaka on täynnä hiihtäjiä ainakin tähän aikaan vuodesta kun Kokkolassakaan ei oikeen muut ladut oo vielä hiihtokunnossa. Vois kyllä pikkuhiljaa muitaki paikkoja laittaa kuntoon, kun alkaa tuo saman ladun kiertäminen jossain vaiheessa kuitenkin kyllästyttää.

Matkoinahan nuo mun lenkit ei nyt mitään kovin erikoisia oo ainakaan enemmän hiihtäneelle, mutta kyllä itse oon saanu noista hyvän treenin tehtyä. Sykkeet on aika kovallakin tasolla välillä ja koko kroppa saa tehdä töitä, että siellä ladulla pääsis etenemään. Oon kyllä sen huomannu, että mielummin sitä hiihtelis niinku perjantaina, että ei kovin paljoa muuta porukkaa ollu paikalla. Silloin pystyy parhaiten keskittymään siihen omaan suoritukseen eikä tarvi kyttäillä koko aikaa, että onko joku menossa ohi tai pääsisköhän tuosta edellä menevästä ohi. Tosin harvemmin mun tarvii kenenkään ohi mennä, enemmänkin mua siellä ohitellaan. No jonkunhan on aina oltava tientukkona :)

Nyt kun on tullut muutama lenkki hiihdettyä luistelutyylillä niin täytyy varmaan seuraavaksi taas perinteistä kokeilla. Eipä tuu liikaa saman toistoan ja ottaahan tuo vähän eri lihaksiinkin, niin saa nuo luistelusta väsyneet lihakset välillä levätä. 

Luistelusukset

Eilen kävin ostamassa luistelusukset. Jonkun aikaa oon niitten hankkimista ja miettiny ja nyt sitten päätin käydä suksia katsomassa ja samalla sitten ostin. Eipä se asia miettimällä parane. Pysyin edelleen Atomicin "tallissa" kun perinteisen suksetkin on Atomicit ja niin myös nämä uudet luistelusukset. Suksien valinta sinänsä oli aika helppoa kun sattui olemaan todella asiantunteva myyjä, joka osasi kyllä suksista ja muistakin välineistä kertoa kaiken oleellisen, mitä tällaisen tavallisen harrastajan tarviikin tietää. Ja varmasti olis tiennyt paljon enemmänkin. 

Uudet Atomicit

Tänään kävin sitten ensimmäistä kertaa hiihtämässä uusilla suksilla. Odotuksia ei sinänsä ollu, koska en oo viime talven yhtä kertaa lukuunottamatta oikeen koskaan luistelutyylillä hiihtäny. Eli osasin odottaakin jonkun verran vaikeuksia näin alkuun. Ja kyllähän niitä olikin, mutta kilometri kilometriltä hiihto alkoi sujua vähän paremmin. Ei se varmasti vieläkään mitään kovin kaunista katsottavaa ole, mutta ainakin pääsee eteenpäin.

Samahan se oli viime talvena kun perinteistä lähti hiihtämään vuosien tauon jälkeen. Vähän se oli alkuun hakemista, mutta pikkuhiljaa sekin alkoi sujua. Vapaassa tietysti on vielä se, että sitä ei oo tullu oikeen koskaan hiihdettyä eli nollista lähdetään liikkeelle. Mitään vanhoja taitoja ei sieltä esiin tule.

Siteet

Tykkään kyllä hiihtämisestä ja se on ihan hyvää vaihtelua pyöräilylle. Kun ei ihan jokanen liikuntasuoritus oo talven aikana pyöräilyä niin riittää sitten virtaa keväällä taas pyöräillä. Tokihan pyöräilemässä tulee talvellaki kelien mukaan käytyä, mutta pitemmän päälle vaihtelu varmasti virkistää ja ei hiihdosta ainakaan haittaakaan pyöräilylle ole. Paljon nimekkäämmätkin maastopyöräilijät näyttävät talvisin hiihtävän.

Urheilusunnuntai

Tänään tuli liikuttua oikeen kunnolla kun aamupäivän yli kahden tunnin maastopyörälenkin lisäksi kävin illalla vielä hiihtämässä noin tunnin. Aamupäivän pyörälenkillä oli vielä aika mukava pakkanen, joten tuota pitempää lenkkiä ei oikeen pysty ajamaan kun alkaa varpaisiin tulla kylmä. Muuten olosuhteet oli mahtavat jälleen kerran. Andersin kans nähtiinkin ja puhuttiinkin, että talvi sais jatkuakin tällaisena meidän puolesta. Ainakin pyöräilyä vois siinä tapauksessa jatkaa kun polkuja on ihan riittävästi ajokunnossa.

Illalla kävin vielä ennen saunaa hiihtämässä. Tällä kertaa latukin oli hyvässä kunnossa kun kiersi sitä lyhyempää lenkkiä. Tykkilumi saatu levitettyä ladulle ja siellähän oli hyvä hiihtää. Hiihtämisen kannalta tuota lunta vois toki vähän lisääkin sataa. Ei oikeen vielä oo riittävästi lunta ilman tuota tykkilumilatua ainakaan perinteisen hiihtoon. Luistelusukset on kyllä ostoslistalla, mutta perinteinen ainakin vielä taipuu mulla huomattavasti paremmin.

Täytyy alkuviikosta käydä kattomassa suksia, kun tänään ei yllättäen ollu paikallinen urheiluliike auki. Olis varmaan pitäny ajella Vaasaan asti suksia ostamaan kun siellä olis tarjontaa liikkeidenkin osalta vähän enemmän. Huominen itsenäisyyspäivä tuo mahdollisuuden käydä ajelemassa lenkki valoisan aikana ja pitäähän se hyödyntää.

Tämän päivän lenkki näytti tältä. 

Marraskuun lenkit

Marraskuussa  tuli ajettua muutama pyörälenkki vähemmän kuin lokakuussa ja lenkkien kestokin jäi vähän lyhyemmäksi. Viime viikkojen pakkasilla lenkkien pituus on vähän lyhentynyt, että ei pääse kylmä yllättämään. Toisaalta lokakuussa tuli käytyä esimerkiksi Iso-Syötteellä ajamassa, joka nostaa tuota kokonaistuntimäärää. Marraskuuhun mahtuu myös muutama hiihtolenkki, jotka nostaa tuon kokonaisliikuntamäärän noin 32 tuntiin.

Lenkkien määrä: 15
Aika: 27:58:41
Kilometrit: 434
Nousumetrit: 1381
Keskinopeus: 15,5 km/h
Keskisyke: 144
Kalorit: 18 219
Keskimääräinen lenkin pituus: 1:51:54

Tuossa siis kuukauden pyöräilyt. Hiihtolenkkejä tuli 3 ja punttisalillakin tuli käytyä eli siinä mielessä voi olla ihan tyytyväinen kuukauden liikuntasuorituksiin. Jatkossa varmaan hiihdon osuus tulee nousemaan ja pyöräilyn vähenemään, mikäli tässä kunnon pakkaset jatkuu ja luntakin tulee lisää. Toki mä yritän säännöllisesti käydä edelleen pyöräilemässä, mikäli vaan olosuhteet on kunnossa. 

10 km tempoajo trainerilla

Jannen ideasta päätin minäkin kokeilla 10 kilometrin tempoa trainerilla. Alkuun reipas 10 minuuttia lämmittelyä, sitten 10 km "täysiä" ja sen jälkeen vielä vähän kevyempää ajoa. Ihan kiva kokeilu. Toisaalta tulokset ei varmastikaan ole vertailukelposia eri trainereiden välillä, kun ei tarkkaa vastusta tiedä. Enkä mäkään ihan raskaimmalla vastuksella ajanu vaan kokeilin kolmostasolla, miltä tuo mahtaa tuntua. 5 eri tasoahan tuossa on eli voishan sitä kokeilla seuraavan kerran sitten raskaammalla. Loppuaika oli 10 minuuttia ja 52 sekuntia. Keskinopeus oli 55,7 km/h.

Ainakin tuosta sai vähän vaihtelua trainerilla ajamiseen. Se kun meinaa välillä olla aavistuksen puuduttavaa hommaa, vaikka kuinka yrittää keksiä hyviä intervallitreenejä. Eipä sillä oo montaa kertaa syksyn aikana tullut ajettuakaan, kun on kuitenkin päässyt edelleen metsään lenkille.

Pakkaset jatkuu

Eilen illalla ajeltiin Tonin kanssa vajaan parin tunnin lenkki reilun 10 asteen pakkasessa. Lämpötila pyöri siinä 12-13 pakkasasteen tienoilla. Tuo alkaa ajallisesti olla maksimi, mitä tuolla ilmalla viitsii ja pystyy ajamaan. Kyllä siinä alkaa naama ja varpaat vähä jäätyä. Käsiin ei tullu yhtään kylmä, joten täytyy sanoa, että Shimanon lobsterit on hyvä hankinta talviajohanskoiksi.

Ajokelithän on edelleen aivan mahtavat. Lunta on satanu sen verran vähä ja pienissä erissä, joten polut on pysyny hyvin auki. Hiihdon kannaltahan tilanne on sitten vähä huonompi, kun siihen lunta on turhan vähän. Ainakin hyväkuntosten latujen kannalta. Uus takavaihtajakin toimi eilisessä pakkasessa hyvin. Eipä nuo vaihtajat varmaan pakkasella miksikään mene, jos ei lumi sitten tuki niitä.

Takavaihtajan päivitys

Yleensä kun pyörän osia päivitellään niin päivitetään kevyempään ja mahdollisesti myös kalliimpaan. Mulla kävi nyt vähä toisinpäin kun Xtr vaihtui Slx-takavaihtajaan. Ajattelin, että onhan sitä hyvä olla varavaihtaja, jos jatkossakin joskus menee vaihtaja hajalle. Ei tarvi sit pahimmassa tapauksessa kesän parhailla ilmoilla odotella paria viikkoa uutta vaihtajaa. Eli väliaikaisratkaisu tuo on, mutta aika edullisesti kun sen sai niin kannatti hommata varalle.

Xtr:n vaihtajaan tulee mahdollisesti nuo hajonneet osat uudet tai jos niiden hinta alkaa lähennellä vaihtajan hintaa niin sit koko vaihtaja. Eiköhän tuolla siihen asti ajele. Pääasia, ettei tarvi ajamatta olla. Hyvin tuo Slx-vaihtaja tänään ainaki toimi ku kävin aamupäivällä pyörälenkin ajamassa.

Lumista polkua

 Yhteislenkille en ehtinyt kun oli tuo pyörän säätö vielä vähä kesken. En tiedä oliko muitakaan ollut? Mutta ajelin nuo lähimetsän takuupolut ja kävin Rödsössäkin kääntymässä ja ajamassa osan reitistä. Siellä ei yllättäen ollut muita pyöräilijöitä liikkunut, mutta ajattelin nyt käydä kokeilemassa, että pääsiskö etenemään. Yksin ei viittiny koko reittiä ajaa ku joutu samalla toimia "aurana". Vaikka pakkastakin oli aika reilusti niin eipä tuo ajoa haitannu, mitä nyt varpaat vähän jääty loppumatkasta.

Pakkaset ajaa ladulle

Tänään tuli vaihteeksi käytyä hiihtämässä. Syitä oli oikeastaan kaksi. Ensimmäisenä tuo vähän rikkinäinen takavaihtaja ja toisena sitten pakkanen. Pyöräillessä käy viima paljon enemmän kuin hiihtäessä niin ainakaan yli 15 asteen pakkasissa ei pahemmin viitsi pyöräillä. Eihän nyt ihan niin paljoa pakkasta ollut, mutta ihan kiva sitä on välillä hiihtääkin.

Ladut oli vaan todella surkeassa kunnossa. Luntahan ei nyt paljoa oo vielä satanu, eikä täällä jostain syystä oo tykkilumilatuakaan vielä laitettu kuntoon, vaikka nyt on ainaki kolmatta viikkoa jo mukavat pakkaset. Nyt siellä lumitykki oli käynnissä ja isot kasat lunta, joten ehkä loppuviikosta perinteisen latukin olis jo vähän paremmassa kunnossa.

Nyt olis niille luistelusuksille ollu käyttöä. Oon suunnitellu ne hankkivani tässä talven aikana. Samalla tosin joutuu hankkimaan sit monot ja sauvatkin. Luistelubaanat näytti olevan ihan hyvässä kunnossa, joten ehkä ne luistelusukset olis näin alkukaudesta varsinkin kätevät olla olemassa.

Takavaihtajaongelmia

Tänään tuli lenkillä vähän ongelmia takavaihtajan kanssa. Se on jo joku aika sitten saanut vähä osumaa jollain lenkillä ja tarkoituksena onkin ollut vaihtaa siihen ne hiilikuituosat jossain vaiheessa, kun varsinkin toinen niistä on jo vähän irvistänyt. Tänään sitten heti alkumatkasta ketju pariinkin kertaan lähti pois ja huomasin sen johtuneen tuosta takavaihtajasta, joka oli hajonnut vähä enemmän.

Jotain tästä puuttuu

Kuten kuvasta näkee niin jotain tosta puuttuu. Riittävän kivikkoisessa maastossa kun ajelee niin ketju tuolta hyppää pois. Täytyy nyt katsoa riittääkö tuohon nuo hiilikuituosien vaihto vai joutuuko koko vaihtajan vaihtamaan. Kauanhan tuo XTR kestikin, vajaa 3 kuukautta. Edellinen takavaihtaja Sramin X-0 kesti kuitenkin mun ajoa pari vuotta ja on edelleen pyörässä kiinni uudella omistajalla. Saattaahan tuo olla vain sattumaakin, että on ottanut osumaa ja siitä hajonnut. Eli ei nyt vielä Xtr-vaihtajan kestävyyttä tyrmätä.

Kärsinyt XTR

Viikonloppuna tuli ajettua loistavissa talviolosuhteissa niinkuin torstain lenkin jälkeen ennakoinkin. Eilen ja tänään oli kyllä polut niin huipussa kunnossa, että oli talviajelua parhaimmillaan. Tämän illan lenkillä kun pimeessä lumisessa metsässä valojen kanssa ajeli niin maisema oli kuin postikortista. Pakkastakin on ollu nyt sopivasti, että ei oo vielä kylmä päässy pyöräillessä tulemaan.

Täytyy tuo takavaihtaja nyt laittaa kuntoon ennen seuraavaa lenkkiä. Tiellä tuolla pystyi ihan hyvin ajamaan kun oli veto kokoajan päällä, mutta metsässä tulee sen verran pomppuja, että ketju tuosta tipahtaa. Eli odotettavissa saattaa olla hiihtoa, jos ulkona haluaa liikuntaa harrastaa. Täytyy vaan toivoa, että kelit olis hiihtoon sopivat. Eli lunta sais tulla vähän lisääkin.

Talvipolut huippukunnossa

Tällä hetkellä tuntuu olevan talvipolut huippukunnossa pyöräilyä ajatellen. Kävin eilen ajelemassa noin puolitoistatuntia Halkokarilla ja siellä oli ainakin polut tallattu loistokuntoon. Jos vertaa edellisen illan lenkkiin, mitä tehtiin JP:n kanssa tai viime viikonlopun Laajalahden kierrokseen niin polkujen kunto oli jotain aivan muuta. Tokihan yks kunnon lumisade tekee niistäkin taas aivan muuta mutta yllättävän paljon ajettavaa ainakin eilen oli.

Lumikin vähän helpotti pahimpia paikkoja, mutta teknisyyttä kuitenkin löytyi edelleen sopivasti. Nyt kun on viime aikoina lenkin suuntautunu enemmän tuonne tasasemmille baanoille niin tuo oli ihan kivaa. Täytyy viikonloppunakin käydä ajelemassa, mikäli nyt ei lunta sitten kauheesti sada.

5 päivän sääennuste Kokkolaan perjantaina klo: 11:18

Tämän hetken ennusteen mukaan ajokelit näyttäis olevan viikonloppuna mitä parhaimmat. Tokihan ennusteen saattaa aina muuttua, mutta toivotaan parasta. Ja ainakin nuo Halkokarin polut on yleensä aika nopeesti avattu koiranulkoiluttajien ja muiden kävelijöiden toimesta.

Talvilenkki

Tänään ajettiin JP:n kans todellinen talvilenkki. Ajateltiin lähteä kokeilemaan samaa reittiä kun viime tiistaina ajettiin. Silloin tosin ei ollu vielä satanu pahemmin lunta, loppuviikosta ja viikonloppuna sitä oli sen verran tullu, että mietittiin mahtaako polkuja enää näkyä. Pitihän se käydä kokeilemassa.

Alkumatka menikin ihan hyvin ja puhuttiinkin, että hyvinhän siellä pääsee ajamaan. Jossain vaiheessa matkan varrella lumimäärä vaan lisääntyi ja loppuhuipennuksena pääsi ajamaan moottorikelkkojen pehmittämälle "polulle". Olivat varmaan siihen tehneet jo pohjia talven retkilatua varten, mutta niistä pohjista ei ollu pyörällä liikkujalle kyllä mitään apua. Eteenpäin sielläkin onneksi pääsi. Loppumatkasta sitten vähä oikastiinkin, kun käytössä oli enää yks lamppu. Kokonaisuudessaan kuitenkin hyvä lenkki.

Saattaa tosin olla, että jos lunta vielä satelee lisää niin tuonne Perhonjoen varteen saa seuraavan kerran mennä joskus toukokuulla, kun lumet on sulanu ja pahimmat sulamisvedet kuivunu pois. Keväisin kun tapaa olla aika märkä reitti. Harmi sinänsä, koska tuo on kyllä yks mun suosikkireittejä täällä Kokkolassa. Siellä on vaihtoehtojakin, ettei joka kerta tarvi samaa reittiä mennä vaan pääsee vähän valitsemaan sen mukaan kuinka pitkästi haluaa ajella.

Reitti on muutenkin aika monipuolinen, löytyy kivikkoa ja juurakkoa ja vastaavasti taas vähä tasasempaa pätkää. Ei kuitenkaan ihan mitään tasasta polkua niin töitä saa tehdä vähän toisella tapaa kuin joillain tasasilla baanoilla. Huonona puolena sitten on se, että keväällä ja syksyllä siellä on todella märkää ja talvella menee latu, joten silloinkaan ei oikeen ajamaan pääse.

Sen oon kans taas huomannu kun lumessa ajelee, että klossit ja polkimet kerää mukavasti lunta. Varsinkin jos on vähän märempiä kohtia ja joutuu jalkautumaan niin sen jälkeen saakin taistella, että saa kengät kiinni polkimiin. Sekin tietysti kuuluu tähän talvipyöräilyyn. Voishan sitä kokeilla Crank Brothersin vispilöitä, jos ne pysyis XTR:n polkimia paremmin auki talvella.

Ultraäänipesuri käytössä

Nyt on ollut aikaa testailla tuota ultraäänipesuria parina iltana. Periaatteessahan se pesee pelkällä vedellä eli sekaan ei tarvisi laittaa mitään pesuainetta, mutta pyörän ketjujen ja takapakan pesussa olen kyllä käyttänyt Würthin Pinelineä. Sitä vähän veden sekaan niin tulee puhdasta jälkeä.

Oikeastaan olen positiivisesti yllättynyt laitteen pesutehosta. Hintaansa nähden siis hyvä hankinta. Nyt syksyn keleillähän kertyykin ketjuihin kuraa ja hiekkaa, jota on hankala pestä pois mutta tällä senkin pitäis onnistua.

Maantiepakka pesun jälkeen	Ja ennen pesua
Maastopakka ennen pesua	ja pesun jälkeen

Tänään ajettiin JP:n kans lähes perusreitti Laajalahti - Saarikangas. Pikkasen Laajalahdessa ajettiin normaaleista poikkeavia polkuja, mutta muuten oli vakioreitti. Aika raskas keli tänään lenkillä kun sai tosissaan polkea, että pääsi lumihangessa eteenpäin. Toisaalta tuohan on hyvää treeniä niin kulkee pyörä sitten keväällä kevyesti. Toivottavasti myös nuo polut saatais pysymään auki talven ajan, niin pääsis vähä pitempiäki lenkkejä ajamaan talven aikana.

Hiihtokauden avaus

Tänään tuli avattua hiihtokausi ja ihan täällä Kokkolassa. Tuli päivällä mieleen, että jokohan Santahaassa olis ladut kun lunta on nyt parina päivänä satanu. Kävin kattomas ja kyllähän siellä oli porukkaa jonkun verran hiihtämässä. Ajattelin sit vaihtelun vuoksi käydä hiihtämässä illalla ja samalla tuli avattua hiihtokausi.

Ei ne ladut nyt mitkään loistavat vielä ollu. Vapaata olis varmaan ollu parempi hiihtää, mutta siihen ei oo välineitä eikä oikeen taitoakaan. Noin 9 kilometriä tuli hiihdettyä perinteistä. Oli se vielä vähän hakemista, kun joskus keväällä on viimeksi hiihtänyt, mutta eiköhän se hiihtokin taas ala kulkea kun saa enemmän kertoja ja kilometrejä alle. Tosin saattaa nuo kunnon hiihtokelit vielä odottaa itseään loppuvuoteen tai ens vuoden alkuun.

 Hiihto on kyllä ihan hyvää liikuntaa ja vaihtelua pyöräilylle. Tuskin siitä ainakaan haittaa pyöräilyyn on, jos talven aikana hiihtelee enemmän kun pyöräilee. Se tosin riippuu vähän keleistä. Jos lunta ei tuu paljoa niin pyörällä ajokin onnistuu ihan hyvin, mutta viime talven lumimäärillä kannatti keskittyä hiihtämiseen pääasiassa.

Yhteislenkki Kempeleessä

Tänään ajettiin Kammenkiertäjien yhteislenkki JP:n kanssa Kempeleessä. Satuttiin nyt molemmat olemaan samaan aikaan tuolla ja käytiin lenkki ajamassa niin voihan sitäkin yhteislenkiksi sanoa. Ajettiin osittain samoja reittejä, mitä mä eilen ajelin mutta myös aika paljon tuli uutta polkua ajettua. Viime yön aikana oli satanu vajaa 10 senttiä lunta, joten se toi vähän lisämaustetta ajamiseen. Takapakka varsinkin keräs lunta mukavasti ja vaihteiden toiminta loppulenkistä olikin vähän vajaata.

Pyöräilyn kannalta viikonloppu oli onnistunut. Pääsi vähän ajelemaan uusille reiteille ja tuossa sattui olemaan tosi hyvät maastot pyöräilyyn. Eihän ne kovin teknisiä reittejä ollu, mutta polkuja oli paljon eikä kovin paljoa tarvinnu siirtymiä ajella.

Kempele

Tänään tuli ajettua lenkki Kempeleessä. Maastohan oli mulle entuudestaan täysin tuntematonta, joten vähä kokeilemistahan tuo polkujen etsiminen oli. Polkuja löytyi paljon, mutta osa sitten loppui muutaman sadan metrin tai kilometrin jälkeen. Ihan hyvän lenkin kuitenkin sain ajettua. 35 kilometriä suunnilleen tuli noin kolmen tunnin aikana ajettua. Kelikin suosi tänään kun oli pikku pakkanen niin maa oli jäässä eli pehmeitä ja märkiä kohtia ei pahemmin ollut.

Sellainen huomio tuli lenkin aikana tehtyä, että maastopyöräilijöitä näin varmaan enemmän kuin meidän yhteislenkeillä on koko kesän aikana käynyt porukkaa. Tuli useampikin useamman pyöräilijän porukka vastaan ja sitten yksittäisiä pyöräilijöitäkin oli matkassa aika monta. Muutaman kanssa tulikin jokunen sana vaihdettua ja kun yön aikana oli ihan pieni lumikerros tullut maahan niin pyörän jälkiä oli myös hyvä seurata. Ajattelin, että sinne minne jälkiä menee pääsee todennäköisesti ainakin jonkunlaista reittiä ajamaan.

Päivän reittitallenne:

Ultraäänipesuri

Tilasin ultraäänipesurin kavereilta kuultujen hyvien kokemuksien perusteella. Tuolla kuuleman mukaan saa ketjut ja takapakan pestyä todella puhtaiksi. Olipa se kaverilla putsannut ruosteetkin aika tehokkaasti ketjuista. Vielä en oo pesuria saanut, joten omakohtasia kokemuksia ei vielä oo, mutta eiköhän niitä viimeistään ens viikon aikana tuu. Laite ei maksanut kun muutaman kympin, joten kovin isosta investoinnista ei ollut edes kyse. Pesuriahan voi käyttää pelkästään vedellä tai sitten laittaa jotain pesuainetta sekaan. Ehkä ketjujen pesussa kannattaa käyttää jotain vähä vahvempaa ainetta.

Ultraäänipesuri

Viikonloppuna olis luvassa taas vähän uusia maastoja. Mennään tänään Kempeleeseen kyläilemään ja ajattelin pyörän ottaa mukaan. Jos vaan sää on edes kohtuullinen niin käyn huomenna jonkunlaisen lenkin siellä ajelemassa. Vähän oon kartasta katsellut jo mahdollisia reittejä. Maasto ei oo entuudestaan tuttua, mutta eiköhän sieltä jotain ajettavaa kuitenkin löydy. Tänään illalla olis ehk'ä jo mahdollisuus ajella valolenkki siellä, mutta se saattaa olla täysin oudossa maastossa vähän hankalaa. Ehkä on parempi aloittaa valosan aikaan maastoihin tutustuminen.

Yhteenveto lokakuusta

Tilastomiehenä on aina kiva välillä tehdä yhteenvetoja menneestä niin teen taas niin. Eli seuraavassa on lokakuun pyöräilyt yhteensä. Suurin osa oli maastopyöräilyä, mutta mahtuu sinne joukkoon pari maantielenkkiäkin. Kuukauteen mahtuu yksi lähes viikon taukokin flunssan takia, mutta vastaavasti sitten on ollut viikkoja, jolloin on päässyt ajelemaan normaalia enemmänkin.

Lenkkien määrä: 17
Aika: 37:57:01
Kilometrit: 587,01
Nousumetrit: 3224
Keskinopeus: 15,5 km/h
Keskisyke: 147
Kalorit: 25 155
Keskimääräinen lenkin pituus: 2:13:56

Eli ihan mukavasti on tullut kuukauden aikana pyörällä ajettua. Tässä vaiheessa syksyä kun tuo kelikin vaikuttaa jonkun verran lenkille lähtöön. Ihan kaatosateeseen harvemmin viitsii lähteä. Oikeastaan itseä enemmän kiinnostavia asioita tuossa on tuo lenkkien määrä, kokonaisaika ja kyllähän kilometrejäkin tulee aina laskettua, vaikka niiden vertailu eri kuukausien välillä on vähän turhaa, koska ajo tapahtuu pääasiassa maastossa. Maasto ja olosuhteet taas vaikuttaa paljon siihen, paljonko kilometrejä tulee.

Pitämävaaran lenkki ja Toraslammen taival

Laantaina jatkettiin lenkkeilyä Syötteen maastoissa. Lauantaihan olikin tarkoitus olla varsinainen lenkkipäivä, jolloin tarkoituksena olisi ajella vähän pitempikin lenkki. Onneksi sää suosi tällä kertaa, pikku pakkasta ja aurinkokin paistoi suurimman osan ajasta. Liikkeelle lähdettiin ennen kymmentä aamulla ja takaisin mökillä oltiin joskus viiden jälkeen alkuillasta.

Polkua reitin varrelta

Ajoaikaa ei nyt ihan noin paljon tullut, koska kyllähän me taukojakin pidettiin. Ja välillä piti pyöriäkin huoltaa kun meinas vähä vaihtajat ja varsinkin rissat jäätyä. Paikoin oli märkiä ja kurasia kohtia ja kun niistä pakkasessa ajelee niin jäätähän se kerää sitten esimerkiksi vaihtajiin. Lauantaina ajettiin nuo Iso-syötteen pitemmät merkatut reitit. Oli kyllä todella hyviä reittejä varsinkin merkatuiksi maastopyöräreiteiksi. Niissä todellakin sai ajaa maastossa polkuja pitkin ja maastokin oli paikoin aika haastavaa. Lisämausteen toi sitten lumi, jota oli välillä aika paljonkin maastossa.

 Reitin ennakkoon hankalin kohta oli Rajakosken kahlaamo, jossa Pärnäjoki ylitetään. Joen yli ei mene siinä kohtaa minkäänlaista siltaa ja virtauskin oli aika kova. Kesällähän tuosta kahlaaminen ei tuota ongelmia, mutta pakkaskelillä ei ihan ensimmäisenä viitsisi kastella jalkoja, varsinkaan kun melkein heti rannasta lähtiessä oli vettä polveen asti. Joen ylitys onnistui veneellä, joka löytyi siitä läheltä. Sillä vaan pyörät ja miehet yli ja lopuksi yksi kävi palauttamassa veneen ja tuli köyttä pitkin joen yli. Vene oli kyllä tässä tapauksessa meidän pelastus, muuten oltais varmaan jouduttu lähteä kiertämään paikkaa.

Etuvaihtaja ei yllättäen toiminut

Viikonlopun reissu Syötteelle oli erittäin onnistunut. Toivottavasti saadaan Kammenkiertäjien kanssa jatkossakin järjestettyä samanlaisia ajoviikonloppuja jossainpäin Suomea. Ajankohta nyt olis voinu olla jonkun viikon aikaisemminkin, niin ei tarvisi lumentuloa jännittää. Toisaalta nyt ajo-olosuhteet oli kyllä hyvät.

Jarru ja takapakkakin oli keränny vähä ylimäärästä massaa

Ainut kalustopuolen tappio oli ajolasien tippuminen jonnekin Syötteenkierrokselle. Siinä pienessä tihkusateessa kun pimeellä ajettiin niin laseista alkoi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, joten laitoin ne takin takataskuun. Olivat sieltä jossain vaiheessa tippuneet. Onneksi ei ollu kovin kalliista laseista kysymys. Harmittavaa silti kun sopivat naamalle niin hyvin.

Syötteenkierros

Syötteen reissu alkoi Syötteenkierroksella, joka ajettiin tänä iltana valolenkkinä. Oli välillä ihan haastavaa maastoa varsinkin pimeessä ajettuna. Tututkin polut tuntuu pimeessä erilaisilta niin oudot polut ainakin tässä kelissä tuo lisähaastetta ajamiselle. Välillä oli vähä liukkaita pitkospuita yms.. Huomenna sitten on tarkotus ajella ihan päivänvalossa noita reittejä. Onneksi tänne ei kuitenkaan oo pahemmin lunta satanu niin pääsee kunnolla ajelemaan.

Pyörät sulamassa pesuhuoneessa

 Kun mökissä on vain pyöräilyn harrastajia niin pesuhuoneessakin voi olla säilytyksessä 5 pyörää. Eihän niitä viitti yöksi pakkaseen jättää. Päivän lenkki Garminin tallentamana näyttää tältä.

Spinning

Tulipa kokeiltua tänään itselle täysin uutta lajia eli spinningia. Mua on vaimon toimesta siihen hommaan haastettu jo useamman vuoden varmasti, joten pitihän sitä lähteä kokeilemaan minkälaista hommaa se on. Yllätys oli kyllä positiivinen. Itsehän siellä sai vastuksen määrätä niin ainaki sai tarpeeksi kovan treenin tehtyä. Ja tuo ohjelmakin minkä mukaan siellä poljettiin oli ihan hyvä. Oli ainaki riittävästi sellasia kohtia, että mentiin kovilla vastuksialla ja täysiä. Sitten sopivasti palauttelua väliin.

Ainut mitä jäi kaipaamaan pyöristä oli kadenssimittari. Olis ihan kiva seurata, millä nopeudella sitä polkee tai pyrkiä esimerkiksi palautteluosuuksilla pitämään kadenssi riittävän korkealla. Lopputuloksena voi todeta, että kyllä tuota lajia voi toisenkin kerran kokeilla, ei siitä ainakaan pyöräilyä ajatellen haittaa ole. Ja varsinki nyt syksyn ja talven huonoina keleinä voi olla ihan hyvää vaihtelua.

Syötteelle

Viikonloppuna lähdetään tavallaan päättämään Kammenkiertäjien pyöräilykautta Iso-Syötteelle. Oikeestihan kausi nyt ei tule tähän päättymään, koska tuskin niin huonoja ilmoja tulee, ettei me lenkeillä loppuvuotenakin käytäisi. Joka tapauksessa perjantaista sunnuntaihin olis tarkotus Iso-Syötteen reittejä ajella ja ehkä vähän rentoutuakin iltaisin saunan yms merkeissä.

Tässä on saanut viime päivät seurailla sääennusteita, mitä viikonlopuksi lupaillaan. Välillä tilanne näytti jo vähän huonolta pyöräilyn kannalta kun viikonloppuna lupailtiin joka päivälle lumisateita. Onneksi nuo 10 päivän ennusteet yleensä muuttuu matkan varrella ja nyt näyttää jo vähän paremmalta. Edelleen siellä huomiseksi luvataan vesi/räntäsateita ja perjantainakin saattaa vielä sataa, mutta tämän herken ennusteen mukaan lauantaina olis mukava pakkanen ja aurinkoista.

Lauantaihan meillä tulee se pääajelupäivä siellä olemaan. Tokihan perjantainaki voi jonkun kierroksen käydä ajamas, samoin kuin sunnuntaina, mutta jos lauantaina on hyvä ilma niin se pelastaa jo paljon. Toiset kiekot ja nastarenkaat ajattelin ottaa mukaan. Jos on vesikeliä ja sitten pakkasta niin varsinki ne pitkospuuosuudet saattaa olla hyvinki liukkaat. Paikanpäällähän sen sitten näkee, mutta eipä nuo toiset kiekot nyt paljoa tilaa vie.

Fillaritori.com

Täytyy nyt mainostaa tuota Fillaritoria, jos se vaikka sais vähän enemmänkin huomiota harrastajien keskuudessa. Kyseessä on siis pyörien ja pyöränosien kauppapaikka, jossa kuka tahansa tuonne kirjautuva voi myydä pyörän tai osia. Tähän asti ehkä suosituin vastaava on ollut Fillari-lehden tori, mutta se kyllä välillä tukkeutuu muutaman yli-innokkaan ansiosta, jotka laittavat joka pultista oman ilmoituksen. Siinä sitten on puolet sivusta täynnä yhden ja saman ihmisen ilmoituksia. Fillari-lehden torilla ilmoituksen jättäminen on myös vaatinut lehden tilaamista tai ainakin, että jollekin kaverille lehti tulee.

Fillaritori taas on foorumipohjainen ja jaoteltu vielä eri osastoihin. Löytyy omat maasto- ja maantiepyörille ja myös osat on lajiteltu omiin kategorioihinsa. Tuo tekee ainakin helpommaksi läytää haluamansa kun ei tarvitse esimerkiksi keulaa etsiessään selata kaikkia ilmoituksia läpi, vaan voi suoraan mennä keulat-osioon. Lisäsin Fillaritorin linkin tuonne oikealle, missä muitakin pyöräilyaiheisia linkkejä on.

Aikahan näyttää, että tuleeko tuosta toimiva kauppapaikka vai viekö Fillari-lehden tori vielä ykköspaikan jatkossakin. Itse tulen varmasti muutaman kerran viikossa katselemaan molemmat läpi niinkuin tähänkin asti on tullut selattua. Harmittavan samankaltaiset nimet näillä kahdella myyntipaikalla on. Ehkä se ei kuitenkaan käyttäjiä haittaa. Puheessa saattaa tietysti mennä sekaisin, että kummasta torista on puhe.

Raskas lenkki

Tänään yhteislenkillä ajettiin kunnon lenkki ainakin lenkin raskauden puolesta. Kilometrimäärä ja reittikin oli periaatteessa ihan sama, mitä on kesän aikana monesti tullut ajettua. Tällä kertaa lisäraskautta lenkkiin toi lumi. Tosin tämä oli tälle viikolle kuudes kerta pyörän päällä, joten saattoi sekin vähä jaloissa jo painaa. Osa poluista oli kyllä hyvin ajettavia, kun useampikin pyöräilijä oli niistä jo mennyt, mutta kyllä se lumi vaan reitistä raskaampaa tekee. Vaikka lenkki olikin raska niin hienoa oli silti ajella muutama tunti hienossa säässä ja hyvässä porukassa.

Toivottavasti saatais pidettyä tuollainen vähä pitempikin reitti auki talven aikana. Sehän tietysti riippuu siitä, että paljoko lunta tulee kerralla. Pienet määrät saa aika helposti tallattua, mutta jos lunta tulee 20 senttiä vuorokaudessa niin ei siellä vanha tallattu pohja enää paljo vaikuta. Tässä ihan lähellä todennäkösesti nuo polut pysyy aika hyvin auki, kun siellä tapaa talvisin liikkua paljo koiranulkoiluttajia ja muitakin ihmisiä. Tuonne vähä kauemmas vaan harvoin lähtee ihmiset kävelemään ihan huvin vuoksi.

Tässä vielä päivän lenkki Garminin tallentamana.

Lunta ja sohjoa

Tänään pääsi (joutui) sitten ajelemaan jo kunnon talvikeliin ku yön aikana oli ilmestyny lunta lähemmäs 10 senttiä. Eilinen keli olis olu kyllä ihanteellinen syksyn lenkeille ku oli vielä pakkasta, mutta eiköhän ne polut avaudu pian tuonnekin kun vaan käy ajelemas. Aamulla käviki mielessä, että pitäiskö pyörän sijasta kaivella sukset varastosta esille ja tehdä lenkki niillä.

Hyvää treeniähän tuo lumessa ajaminen on. Sillä saa ainaki jonkun mäen koervattua ku ajelee 10 sentin hangessa eteenpäin. Pyörän liikuminen ei enää niin sujuvaa ole siinä vaiheessa. Alkumatkasta oli vielä ehkä enemmän pakkaslunta, mutta loppumatkasta oikeestaan vaan sohjoa. Siihenhän se vielä tässä vaiheessa vuotta menee. Sohjokeli on ehkä ärsyttävin mahdollinen keli pyöräillä. Raskasta, märkää ja vaihteet/rattaatki on täynnä sohjoa. Eiköhän tässä vielä pääse syksyn aikana ilman luntakin ajelemaan ja sitten talvella ihan kunnon lumikeliin.

Oli muuten joku/jotkut muutkin käyneet pyörälenkillä jäljistä päätellen Laajalahdessa. Olikin kiva kun osan matkaa pääsi ajamaan jo kerran ajettua polkua pitkin. Se on aina vähän helpompaa ku ensimmäisenä hangessa ajaminen.

Ensimmäinen pakkaslenkki

Eilen illalla pääsi ensimmäistä kertaa tämän syksyn aikana ajamaan pikku pakkasessa. Ajaessa ilman viilentymisen kyllä huomasi, mutta ei siitä vielä haittaa ollut, eli kylmä ei kuitenkaan tullut. Oikeastaan pikku pakkasessa on ihan kiva ajella näin ennen lumien tuloa. Maa on jäässä, niin märät paikat on jäätyny ja renkaat rullaa hyvin eikä lumestakaan vielä oo haittaa. Huomiseksi tosin on luvattu lumi/ränräsadetta, joten katsotaan nyt kauanko tätä iloa riittää. Eilen kyllä märkiäkin paikkoja riitti, koska lämpötila oli vasta laskemassa pakkasen puolelle.

Ilman kylmenemisen huomasi myös siitä, että etuvaihtaja vähän temppuili loppumatkasta. Lenkin jälkeen kun asiaa tarkemmin ihmetteli, niin huomasin että kura oli jäätynyt vaihtajaan. Sen verran kurakossa kuitenkin ajettiin, että kuraa pyörän matkaan tarttui ja sitten jäätyessään vähä tuota etuvaihtajaa jumitti. Juomapullossa oli myös loppumatkasta jäähilettä. Kohta saa varmasti lenkille lähtiessä ottaa mukaan lämmintä juomaa niin pysyy jonkun aikaa sulana. Kesähelteillä taas tuollainen jäinen juoma tekis terää.

Sateisen illan harrastus

Tänäänki olialunperin tarkotus lähteä illalla lenkille. Vielä joskus kolmen jälkeen iltapäivästä suunnitelma tuntui hyvältä, mutta töistä kun pääsi niin satoikin jo vettä. Tässä on nyt parina edellisenä iltana tullut jo pyöräiltyä niin ajattelin, ettei sinne vesisateeseen nyt mikään pakko oo lähteä. Vaihtelun vuoksi päätin ajaa trainerilla vähä intervalleja yms.

Maantiepyörä trainerissa

Trainerilla ajo ei kyllä ole läheskään yhtä kivaa kun oikea pyöräily. Eipä tuota yleensä viitsikään ainakaan tuntia kauempaa tehdä. Tunnissa saa ihan hyvän harjoituksen tehtyä. Pitää tehot vaan sen verran korkealla niin tuokin riittää. Mitään pitkiä pk-treenejä ei kyllä tuolla jaksais ajella. Tai sit pitäis ainaki olla sellanen traineri, jossa sais seurata tv-ruudusta/tietokoneelta omaa ajoa. Niitähän on olemassa sellaisiakin, jossa saa esimerkiksi ajaa Giro d'Italian tai Tour de Francen reittiä läpi. 

Mun oma on ihan tavallinen karvalakkimalli, mutta varsinkin näin syksyn sateilla ja tulevilla sohjokeleillä ihan hyvä lisävaruste.

Rentoa ajelua flunssan jälkeen

Tämän syksyn flunssa numero 3 taitaa olla takanapäin ja tänään uskaltauduin taas lenkille. Viimeksi pyörällä onkin tullut ajettua viime tiistaina, joten alkoi olla jo vähän polttelua päästä lenkille. Käytiin J-P:n kans tänään ajelemas ihan hyvä lenkki. Ei mitään kovaa revittelyä vaan pääasiassa ajeltiin ihan rauhallista vauhtia, toki muutamissa kohdissa nyt vauhtikin saattoi vähän nousta. Tuntemukset lenkin jälkeen oli kuitenkin ihan hyvät. Jalat tuntui vähä voimattomilta flunssan jälkeen, mutta muuten oli ihan hyvä olo. Täytyy nyt toivoa, ettei kauheesti tuu vesisadepäiviä, niin pääsis nyt säännöllisesti ajelemaan. Pieni sade tosin ei menoa haittaa, mutta kaatosateeseen ei viittis lähtee ajelemaan.

Reilun viikon päästä olis Iso-Syötteen reissukin edessä. Sinnekin toivois vielä hyviä ajokelejä, ettei tarvis lumessa tai sohjossa siellä ajella. Pikku pakkanen ei haittaa, mutta mielummin kuivalla maalla kuin sohjossa, jos valita saa.

Rocket Ronin kyljet alkoi näyttää tältä

Viime viikon lenkin jälkeen joutui vähän rengastöitäkin tekemään. Rocket Ron on kesän palvellut hyvin, mutta nyt oli aika siirtyä roskikseen. Kyljetkin oli jo paikoin aika kuluneet, joten ilman sitä tikkuakin olis renkaan saanut varmaan aika pian vaihtaa. Nyt takarenkaana on normaali 2,1" Racing Ralph litkutettuna. Ei ehkä kaikkein paras pito syksyn keleihin, mutta eiköhän silläkin ajamaan pääse.

Lavkarittet

Sattuipa tuossa Fillarifoorumia lueskellessa silmiin tällainen tapahtuma, joka ajetaan Pohjois-Norjassa ihan Suomen rajan läheisyydessä. Kyseessä on siis noin 67 kilometrin mittainen maastopyöräkisa/tapahtuma, jossa ainakin nousmetrejä riittää. Kisan nettisivuilta voi vieraita kieliä ymmärtävä koittaa lukea tarkempaa infoa asiasta. Tuosta löytyy kyllä jonkun verran tietoa suomeksikin.

Tapahtuma lähtee Hattengista, 25 km Skibotnista Tromsaan päin. Reitti alkaa 8 km maantietaipaleella, sen jälkeen se vaihtuu metsäteiksi ja poluiksi jonka jälkeen reitti kulkee  tuntureilla jopa 700m korkeudessa. Maastotaival päättyy E8 tielle Skibotninlaaksossa seuraten sitä maaliin joka sijaitsee Skibotnin kylällä. Reitti on yhteensä 67km mittainen. Osallistumisluokkia on kolme: kilpailuluokka, kuntoilijaluokka ajanotolla sekä kuntoilijakuokka ilman ajanottoa.

Tuskin tuonne nyt ainakaan ens kesänä tulee lähdettyä, mutta vois olla ihan hieno kokemus joskus käydä tuollakin ajamassa. Ainakin jotkut tapahtumajärjestäjät Kilpisjärveltä hoitivat majoituksen ja myös kuljetukset majapaikasta tuonne ja takaisin. Toki lisäkustannuksiahan sellainen palvelu aina teettää. Mutta ei sitä paljon helpommalla tavalla voisi enää hoitaakaan. Tässä vielä googlemapsista tuo reitti.

Kisan reitti, kuvan alareunassa näkyy Suomen ja Norjan raja

Tuolla ihan pohjoisessa olis muutenkin ihan kiva joskus käydä ajelemassa. Täytyy joku kesälomareissu suunnata sinne. Toinen vaihtoehto on sitten joskus syyskuussa käydä pohjoisessa, kuten tänäkin vuonna.

Tikku renkaassa

Tänään ajettiin taas Kammenkiertäjien yhteislenkki, joka näin syksyn tullen on siirretty torstaista tiistaille. Koska lähtö on kuuden aikaan niin valojahan lenkillä tarvitaan ihan alkumatkaa lukuunottamatta. Tämän päivän lenkistä muodostuikin mun osalta varsin mielenkiintoinen, koska aika alkumatkasta alkoi kuulua ihme kolinaa takarenkaasta. Ajattelin, että joku oksa tai risu on pinnojen välissä, mutta tarkempi tutkiskelu osoitti, että keskellä rengasta oli pystyssä noin sormen paksuinen tikku.

Oksasakset kuuluu maastopyöräilijän perusvarustukseen, tänäänki niille oli käyttöä

Kävi kyllä mielessä, että miten voi niin huono tuuri olla, että se justiin renkaaseen osuu ja vielä niin, että painuu sinne renkaan sisälle. Onneksi oli tubeless-renkaat litkuilla niin tuostakin selvittiin. Tikku vaan katkastiin ja lenkkiä pystyi jatkamaan. Tuskin olis onnistunu, mikäli olis ollu perinteinen sisäkumi/päällyskumi kombinaatio käytössä. Yllättävän hyvin tikku pysyi siinä renkaassa, ei tarvinnut edes painetta lisätä renkaaseen. Ajattelin, että ensimmäinen kivi lyö sen läpi, mutta niin ei käynyt.

Vasta loppumatkasta, kun siirryttiin asfalttisiirtymälle niin tikku lähti kokonaan irti eikä litkut oikeen tuota reikää enää pystyny paikkaamaan. Pienellä paineella vielä piti, mutta kun ilmaa laittoi lisää niin ei enää pitäny, joten loppumatkasta pääsi vielä rengastöihin ja sisuskumi alle niin pääsi kotia asti.

Muuten lenkki oli oikeen hyvä. Pieni kurkkukipukaan ei menoa haitannu. Toivottavasti nyt ei ihan heti lunta satais vaan pysyis tällaset hyvät pyöräilykelit nyt ainakin muutaman viikon.

Viikonlopun lenkit

Viikonlopun lenkit jäi tällä kertaa yhteen tai siinä tapauksessa kahteen, jos perjantai-illan lenkkikin lasketaan viikonlopuksi. Tänään ajettiin yhteislenkillä Laajalahden kautta lentokentälle ja sieltä pienen tauon ja ketjujen korjausten jälkeen Saarikankaan kautta takasi. Ihan kivaa oli ajella vaihteeksi ihan päivänvalossakin. Vaikka pimeellä ajo ihan kivaa vaihtelua onkin niin kyllä mä mielummin silti päivänvalossa ajelen, jos valita pitää.

Tänään onkin taas vaihteeksi ollu kurkku vähä kipeenä. Ei oo vissiin vielä d-vitamiinien syönti auttanu, jos meinaa flunssaa tulla. Toisaalta en mä nyt vielä ookaan kun reilu pari viikkoa niitä syöny. Jostain luin, että reilun kuukauden jälkeen alkais paremmin vaikuttaa. Jospa tuota flunssaa nyt ei kuitenkaan tulis. Lenkillä alkoi kuitenkin vähä tuntua flunssaselta ja kylmäkin tuli heti kun pysähtyi, vaikka vaatetta oli kyllä ihan riittävästi näille keleille.

Tässä vielä perjantainen lenkki ja sitten tämän päivän lenkki. Jos noita joku haluaa tarkemmin katsella. Ainakin näkee vähän missäpäin on ajeltu.

Asennelenkki

Tänään kun oli lastenhoitokin järjestetty niin "täytyi lähteä" lenkille, vaikka vähän satoikin. Eipä tuosta vesisateesta nyt haittaa oo, kunhan ei ihan kaatamalla vettä tuu. Kyllähän se vähän asennetta vaatii lähteä tuonne märkään ja pimeään ajelemaan, mutta kun vaan lähtee niin kyllä siellä virkistyy. Ja on se toisaalta aika rentouttavaa ajella vesisateella pimeessä metsässä. Ei siellä ainakaan toiset ihmiset häiritse menoa ja ilmakin on mukavan raikasta hengittää. Muutama ihminen tuli vastaan noilla pururataosuuksilla, mutta riittävän kauas kun ajeli niin sai ihan itsekseen ajella. Lenkin jälkeen vielä lämpimään saunaan niin ilta on miltei täydellinen.

Valolenkki

Tänään yhteislenkille starttasi neljä pyöräilijää, mikä on ainakin näin syksyn tullen jo ihan hyvä määrä. Kesällä toki porukkaa enemmänkin lenkeillä kävi, mutta syksysin tuntuu väki aina vähenevän. Varmasti osalle tulee muitakin menoja ja tänäänki oli jo valoille käyttöä lenkill. Olikin tämän syksyn ensimmäinen lenkki mun osalta kun valoja tarvittiin.

Tututkin polut muuttuu aina vähän haasteellisemmiksi tai ainakin vähän erilaisiksi, kun ajetaan pimeässä ja auringon sijaan polkua valaistaan pyöränvaloilla. Ihan kivaa vaihtelua tuo pimeässä ajaminen on. Tänäänkin koko porukalla tais olla Deal Extremen kiinanihmeet. Täytyy kyllä tuosta valosta sanoa, että on ollut todellakin hintansa arvoinen. Tosi hyvä valo ainakin mun käytössä. Vielä kun lumi tulee maahan niin tuolla näkee tosi hyvin metsässä. Akun kestokin on ollut ihan riittävä, eipä oo tainnu kesken lenkin vielä kertaakaan valo sammua akun takia.

Huipputehokas pyöränvalo

Oon harkinnutkin, että jos hommais toisen samanlaisen niin sais sekä sarviin, että kypärään valot. Nyt oon pitäny valoa sarvissa, kun se tuntuu jotenkin luonnollisemmalta niin. Toisaalta silloin näkee vain sinne, minne sarvet osoittaa eikä esimerkiksi seuraavaan mutkaan tai vähän ajolinjan sivulle. Siihen tarkoitukseen kypärävalo saattais olla ihan kätevä.

Yhteenvetoa viime viikosta

Muutaman vähä rauhallisemman viikon jälkeen viime viikolla tuli ajeltua taas vähä reilummin. Edellisten viikkojen rauhallisuus tai lenkkien vähyys johtui enimmäkseen sairasteluista ja sitten oli kaikkea muutakin menoa, ettei yksinkertaisesti ehtinyt.

Viime viikolla kuitenkin tuli pyöräiltyä seuraavasti:
Lenkkien määrä: 7
Aika: 14:05:00
Kilometrit: 189,61
Keskinopeus: 16,7 km/h
Keskisyle: 146
Korkeuden lisäys: 3058
Kalorit: 8713

Tämä nyt ei tietenkään ole ihan normiviikko mun osalta kun oltiin lomareissulla pohjoisessa niin nousumetrejä on tullut huomattavasti normaalia enemmän. Samoin lenkkien määrä on normiviikkoa suurempi, kun lomalla oli aikaa ajella. Kilometrejä pohjoisessa taas tuli ehkä keskimääräistä vähemmän lenkkiä kohden. Eli ajallisesti ehkä lenkit olivat tavallisen pituisia, mutta kilometrejä jonkun verran vähemmän ja nousumetrejä huomattavasti enemmän. Tokihan maastopyöräilyssä kilometrit eivät ole niin oleellinen mitta, kun siihen vaikuttaa niin oleellisesti maasto, missä ajetaan.

Paluu kotipoluille

Tänään kävin pitkästä aikaa lenkillä Kokkolassa. Edellinen viikko meni reissussa ja sitä ennen olikin flunssaa ja kaikkea muuta pientä sairastelua, joten jäi lenkit vähiin. Oli kyllä kiva pitkästä aikaa ajella näitä tuttuja polkuja. Nousumetrejä ei tosin kertyny ihan viime viikon malliin. Andersin kans ajettiin ihan reipasvauhtinen lenkki Santahaan, Laajalahden ja Saarikankaan kautta. Eli näitä meidän perusreittejä. Tuo kuuluu kyllä sinne vauhdikkaampaan ryhmään, kun on sellasta hiekkakangasta missä tykitellä menemään. Tässä vielä päivän reittitallenne.

Iso-Syöte

Lapin kierros päättyi Iso-Syötteelle, jossa kävin tänään aamulenkkinä ajamassa yhden alueen merkatuista maastopyöräreiteistä. Valitsin kolmesta vaihtoehdosta matkaltaan keskimmäisen eli Pitämävaaran lenkin. Odotukset merkattua reittiä kohtaan eivät olleet ihan katossa, koska monesti nuo valmiit reitit ovat tavnneet olla lähinnä metsäteiden ajelua tai pelkästään hiihtolatujen pohjia. Tällä kertaa yllätys oli kuitenkin positiivinen, kun suuri osa reitistä oli ihan oikeaa polkua.

Alkumatkasta oli pitkospuita mun makuun vähän liikaakin. Varmaan ensimmäisellä 5 kilometrillä pitkoksia oli noin puolet reitistä. Toki ne ihan aiheellisesti siellä olivat, mutta mielessä kävi, että pitääkö se reitti vetää jonnekin suolle. Mutta sen jälkeen alkoikin ihan kunnon polkuosuus ja lisämaustetta toi pari kunnon nousua. Tämän perusteella voi tätä reittiä ainakin suositella muillekin. Toki ihan loppumatkasta täytyi oikaista tien kautta, kun mökki piti palauttaa ja sitä ennen saada auto pakattua niin katsoin parhaimmaksi viimeiset kilometrit mennä tietä pitkin. Siihen asti kuitenkin hyvä reitti.

Polkua Pitämävaaran lenkiltä

Vielähän tuonne Syötteelle jäi Syötteen kierros ja sitten se pisin reitti ajamatta. Pisin reitti tosin loppumatkan tulee tämän ajamani reitin kanssa samaa reittiä, mutta alkumatka on eri. Loppukuusta olis tarkoitus lähteä uudestaan tuonne maastoihin Kammenkiertäjien kanssa. Huomenna taitaa välipäivä pyöräilystä olla paikallaan, sen verran on tullut viikon aikana pyörällä ajettua, että jalat taitaa kaivata lepoa.

Reittitallenne aamun lenkistä.

Rukan maastoja

Tänään ajelin pari lenkkiä täällä Rukalla. Aamulenkki oli tällä kertaa maantiepyörällä Rukajärven tie + nousu ja lasku Rukan radiomastolle. Ensimmäistä kertaa piti maantiepyörässäki ottaa pienimmät välitykset käyttöön. Radiomastolta alaspäin oliki tarkotus kokeilla kuinka kovaa pyörällä voi ajaa. 70 km/h sain tuossa mäessä mittariin. Lujempaa ei uskaltanu ajaa, koska eturengas alkoi jo kuudenkympin jälkeen vipattamaan ja tiekin oli aamusta märkä eikä mulla kyllä täyttä luottoa noihin maantierenkaisiin sellaisissa olosuhteissa ole. Eikä ne jarrutkaan ihan heti pyörää pysäytä, jos oikeen äkkipysähdyksen paikka tulee.

Illemmalla kävin maastolenkillä ja ajattelin käydä saman mäen ajamassa myös maastopyörällä. Sillä ajo oli huomattavasti vakaampaa, mutta vauhti jäi vähän jälkeen. Mietin, että pitäiskö pumpata renkaat täyteen ilmaa, mutta en sitten yhden asfalttialamäen takia viitsinyt, koska maastossa nuo on just sopivat ja maastossahan Anthemilla pääasiassa ajetaankin.

Päivän toisella lenkillä alkoi jo vähän jaloissa painaa varsinkin ylämäissä. Täällä on kyllä kiva ajella kun sekä ylä- että alamäkiä tulee ihan luonnostaan reitille. Ei tarvi vartavasten ajaa johonkin hikiselle täyttömäelle, että saa ajaa vähän ylämäkeä. Täällä ne mäet kuuluu reittiin ja nousutkin on paljon luonnollisempia eikä tarvi samaa mäkeä hinkata edestakaisin. Kyllä sitä aina välillä tulee mieleen, että oliskohan kovemmassa kunnossa, jos asuis vähän mäkisemmällä seudulla.

Aamun lenkillä nousumetrejä tuli reilu 400 ja illan lenkillä sitten melkein 600, joten noustu on. Eihän nämä nousumäärät tietenkään vielä vertoja vedä kavereille, jotka alpeilla on käyneet ajamassa, mutta kyllä täällä yhdessä päivässä enemmän nousua lyhyelläkin lenkillä saa, mitä kotipuolessa viikossa.

Luoston polkuja

Tänään lähdin jo ennen yhdeksää aamulla lenkille. Tällä kertaa oli taas uus suunta lenkillä, kun olin kartasta vähän tutkinut mahdollisia reittivaihtoehtoja. Osa tämän päivän lenkistä oli samaa reittiä kuin parin viikon takaisessa maratonin SM-kisassa, mutta sitten oli aika paljon muutakin reittiä. Erikoisuutena "löysin" rullasuksiradan. Asfaltoitu rata, jossa oli myös ampumahiihtäjille taulut. Varmasti ihan hyvää treeniä ainakin korkeuserojen puolesta tuokin rata. Ihmetytti vaan, että miten niillä suksilla pysyy radalla eikä laske pöpelikköön niistä jyrkistä alamäistä ja mutkista.

Nyt on Luosto nähty tältä erää ja huomenna on vuorossa Rukan maastot. Oon reilu pari vuotta sitten täällä Rukalla käynyt ajelemassa, joten jonkunlaista muistikuvaa reiteitstä on ja eiköhän niitälisääkin löydy. Tosin aikaa ei nyt ole kovin paljoa reittejä tutkia ennen kuin suunnataan täältä takaisin kohti Kokkolaa.

Tämän päiväinen lenkki näytti tältä.

Päivän lenkki

Tänään aamulenkki olikin kävelyä tuolla Luoston luontopoluilla. Oltiin koko porukka matkassa, joten vauhti määräytyi lähinnä nuorimmaisen mukaan. Tai sen mukaan, kuinka kovaa jaksoi kävellä kun oli 10 kiloa liikkuvaa painoa mukana. Täällä on kyllä todella hyvät maastot liikkumiseen.

Pitkospuita Pyhälammen lähellä, Luosto - Pyhä välisellä reitillä

Paikkana Luosto on rauhallinen, jos vertaa Rukaan tai Leviin, mutta maastoissa ei jää kyllä yhtään jälkeen. Toisaalta se rauhallinen ympäristö on ihan mukavaakin ainakin mun mielestä.Talvella täällä on varmasti hyvät hiihtoreitit.Mitä noita reittejä on katsellu ja ihmisten kans jutellu niin hiihtoladut on oolu aina hyvässä kunnossa. Täytyy varmaan joku talvi tulla suksien kans paikalle, kun tuosta hiihdostakin viime talvena taas pitkästä aikaa innostuin.

Iltapäivälläkävin sitten ajelemassa pyörälenkin. Matkaa tuli noin 30 km ja nousumetrejä tuli ainakin ihan riittävästi. Teknisesti reitti ei kovin paha ollut, mutta korkeuserot teki siitä kyllä raskaan. Kyllä täällä kivikkoista polkuakin löytyy jonkun verran ja kivet on kyllä teräviä. Saa olla vähän tarkkana kun kesän ajetut Rocket Ronit alkaa olla kyljistä jo aika kuluneet, että ei hajoo renkaat tuonne kivikkoon. Onneksi on tubeless-renkaat niin ei ainakaan sisäkumit hajoo, kun päästelee noihin kiviin vauhdilla.

Tässä vielä dataa tämän päivän lenkistä. Huomenna sitten vaihdetaankin maisemaa ja mennään muutamaksi päiväksi Rukalle. Tosin aamulla ehtii vielä lenkin täällä tehdä kun vasta iltapäivällä sinne ajateltiin ajella.

Aamulenkki Luoston huipulle

Tänään aamupäivästä ajelin ensimmäisen lenkin täällä lomareissulla ja ajattelin käydä Luoston huipulla. Sinne menee sellanen kivinen monkijätie ja osan matkaa nousin hissirinnettä pitkin. Täytyy kuitenkin myöntää, että joutui myös taluttamaan pyörää. Jyrkimmässä kohdassa loppui pito eikä siitä enää sit ajamaan päässyt. Nousumetrejä sai ainakin lenkin aikana ihan mukavasti 415 metriä tuli nousua. Toki lenkkiin kuului vähän muutakin kuin tuo pelkkä Luostolle nouseminen.

Luoston rinnettä

Säätutka Luoston huipulla

Täällä on muutama merkattukin maastopyöräreitti ja sitten voi katsellä metsästä sopivia polkuja ja moottorikelkkareitin pohjia, mitä voi myös ajella. Eli eiköhän ajettavaa löydy.

Tässä rinteessä oli vähän haastetta pyörälle ja pyöräilijälle

Paluu pyörän päälle

On tullu taas reilu viikko sairasteltua, mutta nyt alkaa taas näkyä valoa tunnelin päässä. Tänään päätin käydä pienen lenkin tekemäs. Valitsin maantiepyörän ihan sillä perusteella, että sillä on helpompaa ajella rauhassa ku maastossa. Maastossa sykkeet meinaa väkisinkin nousta, mutta maantiellä pääsee paremmin polkemaan tasasesti rauhallista vauhtia.

Alkumatka meniki ihan rauhalliseen tahtiin, mutta yllättäen sitten kotiapäin ajaessa vauhti kiihtyi ihan huomaamatta ja kyllähän siinä sykkeetkin nousee. Pyörä kuitenkin tuntui pitkän tauon jälkeen kulkevan ihan mukavasti, joten siinä mielessä positiivinen olo jäi lenkistä. Oonkin nyt tässä syksyn flunssien jälkeen ajatellu vähän panostaa tuohon terveyspuoleenkin ja tilasin D-vitamiineja. Niitä syömällä ainaki pari kaveria on pysyny hyvin terveenä, joten jospa niistä olis apua. Ja onhan tuosta aiheesta ihan oikeita tutkimuksiakin tehty, että d-vitamiinit terveydelle hyödyksi on.

Luostolle pyöräilemään

Pari viikkoa sitten oli tarkoitus lähteä lomailemaan Rukalle, mutta se loma peruuntui. Nyt olis ens viikolla uus mahdollisuus ja lomakohde on vaihtunu Luostoksi. Lauantaina olis tarkotus sinne mennä ja tullaan sitten joskus keskiviikko tai torstaina takaisinpäin. Luostolla en oo koskaan käynytkään muuta kuin ihan pyörähtämässä muutama vuosi sitten, kun oltiin Pyhällä muutama yö.

Luulis sieltä ainaki jonkun verran maastoja pyöräilyynkin löytyvän kun reilu viikko sitten siellä ajettiin Maratonmatkojen Suomen mestaruudesta. Ja eipä sieltä pitkä matka oo Pyhällekään, jossa oon silloin muutama vuosi sitten ajellutkin muutaman lenkin. Täytyy nyt tämä viikko ottaa rauhallisesti, että kurkkukivut ja muut häipyis kokonaan pois ja sais ens viikolla keskittyä pyörällä ajamiseen.

Taukoa

Viime päivinä on taas tullut vähä taukoa ajamisesta kun on vaihteeksi ollu pientä flunssaa ja kurkkukipua. Tiistaina kävin ajamassa kovavauhtisen lenkin, mutta sen jälkeen ei oo tullut ajettuakaan. Katsotaan jos viikonloppuun mennessä olis taas kunnossa niin pääsis jonkunlaiselle lenkille. Tässä syksyllä kun näitä pikku flunssia tuntuu tulevan ja menevän niin joutuu aina harkita tuota lenkille lähtemistä. Ei viittis mitään turhia riskejäkään ottaa terveyden suhteen.

Jossainpäin Suomea olis vielä hieno käydä tässä syksyn aikana ajelemassa. Iso-Syötteelle ollaan ilmeisesti lokakuun lopussa menossa kokkolalaisten ajokavereiden kans. Täytyy katsella jos jotain muutakin vielä keksis. Jokunen lomapäiväkin periaatteessa olis tuollaista ajoreissua varten.

Trance uuteen kotiin

Tämän kesän hyvin palvellut Giant Trance lähteekin todennäköisesti tällä viikolla seuraavalle innokkaalle maastopyöräilijälle. Tai suurin osa osistahan tuossa pyörässä on mun edellisen pyörän Canyon Nerve XC 8:n jäljiltä ja joitain on sitten vaihdettu. Pelkän rungonhan talvella ostin. Nyt kun tuli tilaisuus päivittää pyöräkalustoa niin tämä saa nyt siirtyä eteenpäin asevelihintaan.

Hyvä pyörähän tuo on ja varsinkin vähä kivikkoisemmassa maastossa oikeinkin mukava ajettava. Täytyykin katsoa, miten kovaa uus omistaja tuolla tulee ajamaan. 

Giant Trance

Pyörätietojen päivitys

Päivitin nyt tuonne Pyörät osioon myös Anthemin tämän hetkiset speksit. Nuohan nyt saattavat tässä vielä jonkun verran muuttua syksyn ja talven aikana, mutta ajetaan nyt "pyörä sisään" näillä osilla. Tavoitteeksihan voisi laittaa, että ens vuoden Tahkoon mennessä pyörä olis alle 11kg. Tosin keventely sinänsä ei oo mikään itsetarkoitus vaan pyörällä ajeleminen, mutta onhan se aina kiva jotain uutta osaa ostaa.

Oikeastaan renkaat vaihtamalla jo saa aika hyvin painoa pois, kun oon käyttänyt UST renkaita ja ne painaa normiversioita enemmän. Ja mitä oon kuullut niin esimerkiksi Rocket Ronin normiveriostkin saa litkuilla tiivistettyä luotettaviksi renkaiksi. Pikalinkut vaihtamalla saa tietysti jonku gramman pois ja samoin jos gripit vaihtaa lukkogripeistä vaahtomuovisiin.

Saa toki ehdottaakin jotain kevennettävää, jos tulee mieleen joku kohtuuhintainen kevennyskohde tuosta osalistasta. Ja tosiaan mitään kovin isoja summia ei oo tarkoitus laittaa siihen, että saa nmuutaman gramman pois mutta kuten aikaisemminkin sanoin niin jotainhan osiahan on aina kiva vaihdella.

Uutta reittiä etsimässä

Tänään oli taas yhteislenkkipäivä täällä Kokkolassa. Viralliset yhteislenkit on jo loppunu, mutta periaatteessa niitä jatketaan siihen asti kun sää sallii tai porukkaa kiinnostaa pyöräillä. Tänään osanotto olikin huimat 2 pyöräilijää. Täytyy sanoa, että tänä kesänä on osanotto ollut yllättävän hyvää jos vertaa vaikka viime kesään. Tällasia parin pyöräilijän lenkkejä ei oo tainnu pahemmin olla.

Kävin eilen ajelemassa moottorikelkkareitin, joka menee Köykärin takaa aina sinne Vaasantielle asti. Siitä ihan alkumatkasta lähti joku mulle uus polku jota tuli ajettua ja käytiin tänäänki vähä tutkimas, jos sieltä pääsis vaikka ajamalla läpi takaisin sinne perhonjoen luontopolun suuntaan tai niille metsäteille, joita siellä menee. Alkumatka olikin ihan lupaava, mutta loppumatkasta sai kyllä kantaa pyörää pusikossa. Loppujen lopuksi sieltä pääsi kuin pääsikin takaisin ajettavalle uralle. No tuo reitti ei nyt "ihan" oo ajokuntoinen. Alkumatkan polusta olis vielä pienellä siivoamisella saanu hyvän, mutta siinä vaiheessa ku polku loppui niin ei oikeen vaihtoehtoja enää oo.

Osa päivän lenkistä

Täällä oli hyvää polkua ja sitten ei polkua ollenkaan

Eilen mulla tosiaan oli lomapäivä keskellä viikkoa ja hyödynsin sen pyöräilemällä hyvässä säässä. Oli aikaa ajella ihan hyvä lenkki. Kerrankin oli tilanne, ettei ollu kiire mihinkään. Sai vaan keskittyä siihen ajamiseen eikä tarvinnu kelloa katella, että koska pitäis olla siellä tai täällä. Sopivasti muutenki katkas viikon. Pitäis varmaan useimminkin pitää tollasia pyöräilyvapaita keskellä viikkoa.

Kälviä 24h

Eilen tuli tosiaan ajettua tuolla Kälviän 24 tunnin pyöräilyssä 5 osuutta ja siihen päälle matka sinne ja kotiin. Kilometrejä tulikin ihan mukavasti eli 125 ja jokunen sata metriä päälle. Se olikin pisin päivämatka mitä oon pyörällä ajanu. Entinen "ennätys" oli Botniapyöräilyn 106 km. Tosin ei tätä voi ehkä pisimpänä lenkkinä pitää, koska osuuksien jälkeen oli aina noin 25 min taukoa ennen seuraavan osuuden alkua. Jaloissa tuokin silti tuntui. Kotimatkalla ei oikeen enää meinannu löytyä potkua jaloista ja illalla tilattu pizzakaan ei tuntunu missään.

Toisaalta tuossa tuli kyllä ajettua sellasta intervallitreeniä. Osuus ajettiin aina ihan reipasta vauhtia ja vastatuuleen sai usein olla jonon kärjessä. Ja aina kun joku lähti vetämään kovempaa lähdin porukkaan mukaan. Eli siinä mielessä hyvää treeniäkin varmasti. Pyöräilijöitäkin tuolla oli joka lähtöön. Oli maantiepyörällä matkassa olevia, jotka ajoi "tosissaan", sitten oli ihan tavallisilla pyörillä ihmisiä ja yks joukkue ajoi nojapyörillä. Se onkin melkoisen näköistä menoa.

Tänään kävin vielä ajamassa palauttelulenkin kun jalat tuntui aamulla herätessä olevan vähän jumissa. Kun pyörän päälle pääsi niin yllättävän hyvin sitä palautui ja jaksoi polkea. Lenkki jäi tosin tarkoituksella reippaaseen tuntiin rauhallista pyörittelyä. Ei kuitenkaan jaloissa eilinen tuntunut enää ajaessa. Tosin tuo rauhallinen vauhti varmasti vaikutti myös asiaan.

Ammattipyöräilijä

Huomenna on mahdollisuus olla ammattilainen parin tunnun ajan. Töistä on illalla keilaulua ja saunailta mutta saunaa ennen sai lähteä jotain liikuntaa harrastamaan työajalla. Ei ookaan ennen saanu palkkaa pyörällä ajamisesta :)

Nyt sairastelun jälkeen on tullut ajettua 4 lenkkiä. Joka kerta tuntuu vähän paremmalta ajaminen. Ensimmäiset lenkit oli kyllä aika varovaisia mutta nyt parilla viimesellä on välillä pidetty jo vähän vauhtiakin. Jaloille tuo ajotauko teki varmasti vaan hyvää, sen verran kevyilta ne on ainaki toistaiseksi tuntunu. Samoin sykkeistä huomaa, että nyt on jonkun verran keskisykkeet ollu korkeemmalla. Siihenki on tietysti kaks selitystä, joko on ollu pientä ylirasitusta aikasemmin tai sitten on vaan kunto päässy tipahtamaan ja nyt joutuu painaa sykkeet tapissa lenkeillä.

Lauantaina järjestetään Kälviällä 24h pyöräilytapahtuma. Se ei ole sinänsä mikään kilpailu vaan lähinnä sellainen tapahtuma johon yritetään yrityksiä tai muita yhteisöjä saada joukkueilla mukaan. Me osallistutaan kans työporukalla sinne ja olis lauantaina tarkotus 5 vuoroa (5 tuntia) ajaa siellä. Tokihan yks vuoro ei tuntia kestä vaan siellä on sitten odottelua kun lähtö uudelle kierrokselle tapahtuu aina tasatunnein. Kyllähän sitä hyvän lenkin tuossakin saa kun ajelee sen parikymmentä kilometriä 5 kertaa ja vielä parikymmentä kilometriä kotiin.

Harmittavasti jää samanaikaisesti järjestettävä Kammenkierros väliin. Se on Kokkolan polut kiertävä maastoajo/tapahtuma. Tällä kertaa valitettavasti näin, mutta pääseehän tuon reitin kiertämään yksinkin joskus eli siinä mielessä ei mikään ongelma. Olishan se ollu kuitenki kiva isommalla porukalla ajella, jossa olis sellasiakin joita ei normaalisti yhteislenkillä käy.

Tahko 2010 dvd

Tänään posti toi tämän vuoden Tahko-dvd:t. Tällä kertaa niitä oli 2 kpl, kun oli tuo perinteinen dvd omalla maaliintulolla ja sitten lisäksi oli reittivideo Olli Miettisen kypärästä kuvattuna. Tuo reittivideo on siinä mielessä mielenkiintoinen, että siinä on koko reitti kuvattuna ja vieläpä nopean kuskin näkökulmasta, kun Miettinen oli kisassa toinen. Eli voi vähän verrata omaa vauhtia valtakunnan kärkipään vauhtiin.

Tahko dvd:t 2010

Vielä en oo noita levyjä sen tarkemmin ehtiny katsomaan, mutta täytyi tuo oma maaliintulo kelailla kuitenkin :) Kyllähän sieltä tsaas väsyneen näkönen mies maaliin tuli kaikkensa antaneena.

Tahko dvd kansi