Sohjossa ja jäätiköllä urheilua

Viime aikoina on saanut ulkoilut suorittaa joko sohjossa tai sitten jäätiköllä. Lumet on huvenneet täältäkin aika tehokkaasti vesisateiden ja lämpimien kelien myötä, mutta vastapainona sitten aina välillä on pakkasia, että varmasti joka paikassa on "mukavaa" jäätikköä. Toki jäätikkö mahdollistaa kelkkareiteillä pyörällä ajon, mutta muuten saa kyllä pihalla liikkuessa olla varovainen.

Hiihtokelitkin vaihtelee päivästä riippuen. Perjantaina oli talven ehkä nopein keli, kun latupohja oli sopivan jäinen, mutta hiihto onnistui kuitenkin hyvin. Ei tarvinnut kun vähän vaihtia lykätä niin mentiin sellaisia nopeuksia, että Olmikin olisi hyväksynyt ne jo urheiluksi. Täytyy kyllä myöntää, että olihan se välillä kiva hiihtää vähän kovempaakin vauhtia niihin norminopeuksiin verrattuna. Lauantaina sitten ladut olikin pehmeät ja paikoin märätkin ja hiihtokin oli kuin olisi liisterissä yrittänyt eteenpäin mennä. Vauhtikin siis palasi edellispäivän huippulukemista omalle tasolleen tai oikeastaan keskiarvon allekin. Onneksi mä en kerää sen enempää kilometrejä niin ei haittaa, vaikka parissa tunnissa ei niin paljoa ehtisikään eteenpäin. Pääasia, että koko ajan ollaan liikkeessä.

Tänään sitten viikonlopun perinteinen pitkä pk. Kierrettiin Jannen kans Kälviän pikkuteitä muutama tunti. Pyöräilykelit on kyllä olleet viime aikoinakin ihan kohtuuhyvät, vaikka kelit onkin vaihdelleet. Toki nastarenkaat pyörään nuo kelit oikeastaan vaatii tai ainakin voi ajella huomattavasti rennommin, kun ei tarvi peilijäällä jännittää, että koska lähtee pito alta.

Ens kesän alustava kisakalenterikin alkaa pikku hiljaa hahmottua. Kisakauden avaus taitaa olla Peurungassa 9.5. kun siellä ajetaan itselle täysin uusi kisa MTB-4-satanen, joka on samalla Maraton Cupin avauskisa. Mutta laitetaan tuota alustavaa kisasuunnitelmaa sitten keväämmällä tarkemmin näkyville, kun kesän suunnitelmat selkeytyy.

Lisäravinteet tavoitteen mukaiseen harjoitteluun

Ostin ennen joulua Lisäravinteet tavoitteen mukaiseen harjoitteluun -kirjan. Mua aihe kiinnostaa ihan teoriatasollakin ja kyllä mä ainakin palautusjuomaa käytän kovien treenien jälkeen sekä urheilujuomaa lenkeillä. Lisäksi on mielenkiintoista testata, että mikä sopii itselle ja diabetes tuo vielä oman mausteensa tähän, kun kaikki tuotteet eivät taas välttämättä sen kanssa toimi. Tiedän, että tämäkin asia herättää monia mielipiteitä, joidenkin mielestä maito on paras palautusjuoma ja tämän päiväisen uutisoinnin mukaan kuulemma olut. Kyllähän sitä varmasti joskus on mukava ottaa olut vaikka kisan jälkeisenä iltana, mutta ei nyt tuohon sen enempää.

Yleensä vastaavat kirjat tai julkaisut, mitä olen lukenut painottuvat enemmän punttimiesten palautumiseen. Tässä kirjassa kuitenkin oli oma osuus myös kestävyysurheilijan näkökulmasta. Lisäksi omat lisäravinnekokemuksensa kirjassa kertoivat maastopyöräilijä Jukka Vastaranta ja Ironman Tom Söderdahl. Itse asiassa nämä kaksi henkilöä kirjan tekijöissä saivat minut tästä kirjasta kiinnostumaan. Tiesin, että näkökulma kestävyysurheiluun ei tulisi olemaan vaan teoreettinen vaan perustuisi myös käytännön kokemukseen ja tietoon. Lisäksi kirjassa käsiteltiin lisäravinteet myös salitreenin näkökulmasta ja tässä osiossa omat kokemukset toi Utti Hietala. 

Alussa kirjassa käsiteltiin Ravinnon perusteet, harjoittelun ja palautumisen idea sekä energiankulutuksen ja -saannin tasapaino. Sitten hiilihydraatit: (Nopeat hiilihydraatit, glykeeminen indeksi ja kuorma, kuidut, sokerit), eri proteiinit ja rasvat. 

Tämän jälkeen käsiteltiin urheiliravinteet salitreenin tukena ja tässä osiossa asiantuntijana oli Utti Hietala, joka kertoikin tarkasti omia kokemuksiaan ja toimintatapojaan. Tai tämä asiantuntijaosuus oli ensiksi ja sitten käsiteltiin tarkemmin tuo urheiluravinteet salitreenissä.  Mielestäni erittäin tarkasti käsitelty aihepiiri ja oli omastakin mielestä mielenkiintoinen, vaikka oma salitreeni painottuukin pyöräilyn tukemiseen eikä niinkään suurten lihasten hankkimiseen. Toki kieltämättä osuus kuulosti välillä tavallisen liikkujan korviin enemmän hifistelyltä, mutta toki jokainen voi tuosta napata ne oleelliset tiedot ja käyttää oman tarkoituksensa ja tavoitteidensa mukaisesti urheiluravinteita.

Tämän jälkeen oli Jukka Vastarannan osio, missä Jukka kertoo historiaansa lisäravinteiden käytöstä ja pyöräilystä ja treenaamisesta. Käsiteltiin myös maastopyöräilijän ravitsemus ja mitä lisäravinteita Jukka kisa- ja treenikaudella käyttää. Kestävyysliikkujan ravinto-osuudessa myös käytiin yleisesti läpi, miten kestävyysliikujan tulisi syödä ja mitä kannattaisi ottaa huomioon. Tankkaus, nesteet, kisan ja treenin aikainen energia ja palautuminen. Lisäksi kerrottiin kestävyysurheilijalle tärkeistä lisäravinteista (urheilujuomat, maltodekstriini, vitargo, geelit, patukat, kofeiini, BCAA, glutamiini, kreatiini ja beeta-alaniini.

Lisäksi oli painonhallinta ja laihtuminen osuus ja liikkujan lisäravinteet. Kirjan kirjoittaja Harri Männistö mainitsee heti kirjan esipuheessa, että tässä kirjassa puhutaan avoimesti lisäravinteiden puolesta. Kuitenkin mielestäni kirjassa ei tuputeta ostamaan mitään vaan kerrotaan eri lisäravinteiden roolista urheilussa ja liikunnassa. Kirja herättää lukijassa ehkä enemmän ajatuksia, että mikä itselle olisi hyödyllistä ja mikä menee hifistelyn puolelle. 

Oma suhtautuminen lisäravinteisiin on ollut emielestäni ihan positiivinen. Oon käyttänyt, kuten aikaisemmin mainitsin urheilujuomaa ja treenien jälkeen palautusjuomaa sekä lenkillä geeliä tai muuta energiaa tarpeen mukaan. Ei mulla toki kaapit täynnä mitään jauheita ole, Mulla toki vaikuttaa myös diabetes esimerkiksi lenkin ja kisan aikaiseen energian käyttöön. Jotkut tuotteet vaan sopii toisia paremmin. Lisäksi kun löytää itselle sopivat tuotteet ja tavat ja toimii niiden mukaan.

Suosittelen kirjan lukemista ainakin jos aihe kiinnostaa. Tietoa aiheesta saa paljon ja jokainen voi hyödyntää sitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Itselle ainakin vähän uutena asiana kirjassa oli aminohapot ja niiden hyöty myös kestävyysurheilussa. 

Hyvä treeniviikko

Viime viikon lopulla tuntui kurkussa vähän sellaisia kurkkukivun oireita. Kevensin viikonlopuksi vähän harjoittelua ja tunne menikin oli. Saattoi toki johtua loppuviikon aika kylmistä keleistä ja niissä ajetuista lenkeistä. Päätin kuitenkin ottaa varman päälle ja ilmeisesti onnistuin.

Tämä viikko olikin onnistunut treeniviikko sisältäen mm. pari punttitreeniä, seuran kuntopiirin, pari hiihtolenkkiä, pari traineriajoa ja pari kertaa ulkona pyöräilyä, joista lauantaina pitkästä aikaa kunnon pitkä pk-lenkki. Ei oo pariin viikkoon tuollaisia yli 3 tunnin lenkkejä päässyt ajamaankaan. Joko on ollut liian kylmä noin pitkille lenkeille tai sitten tuo kurkkukipu, joka esti suunnitelmat.

Eilen kuitenkin oli hyvä fiilis ajaa ja pitkästä aikaa ehdin mukaan porukkalenkille niin kyllähän se on porukassa aina mukavampi ajaa kuin yksin puurtaa. Tai molemmissa on omat etunsa, mutta varsinkin pitemmät lenkit on kyllä mukavampi ajaa porukassa, kuluu aikakin paljon nopeammin. Aikataulusyistä ne vaan meinaa jäädä välillä aika vähiin.

Kuva, jonka @jaakkosuomu julkaisi 31. 01ta 2015 klo 3.17 PST

Ens kesän ensimmäiset kisailmottautumisetkin tein viikolla. Ensimmäistä kertaa tulee lähdettyä Syöte MTB ajamaan. Tuota on kaverit paljon kehuneet niin pitäähän sitä lähteä kokemaan mikä siellä on tunnelma. Reitithän varmasti on hienot, sen on päässyt kokemaan jo muutamana vuonna kun siellä ollaan käyty ajelemassa. Vähän harmittavasti menee Jämi84:n kanssa päällekkäin, mutta tällä kertaa valinta kallistui Syötteen kisaan.

Toinen ilmottautuminen lähti sitten Tahkolle. Vähän kyllä alkoi tuo hinta jo kirpaista. Mitä niin paljon parempaa Tahkolla on esimerkiksi Syötteeseen verrattuna, että maksaa lähes 30 euroa enemmän. Toki tapahtumana erittäin hieno ja maksaahan järjestelyt yms järjestäjillekin, mutta silti yllättävän suuri ero tapahtumien hinnassa. Joka tapauksessa Tahkolle lähdetään tekemään uutta ennätystä 60 km matkalle, mikäli reitti on suunnilleen sama kuin pari vuotta sitten kun siellä viimeksi ajoin.

Muuten kisakalenteri on avoin vielä ens kesän osalta. Täytyy odottaa, että XCM-cupin lopullinen kalenteri julkaistaan niin voi suunnitella tarkemmin, että mihin kisoihin tulee lähdettyä. Toivottavasti nyt ainakin Pyssymäki on ens kaudellakin cup-kisana, että saadaan tännekin päin edes yksi kisa. Joupiskan maratonia alustavassa kalenterissa ei oo näkynyt, joten jos sitä ei sinne tuu niin toinen "lähialueen" kisa on jo vähemmän.

Lisäys: Ja nythän tuonne SPU:n sivuille oli kilpailukalenteri tullutkin. En tiedä onko lopullinen, mutta tuosta voi jo ainakin suunnitella tulevan kesän kisoja. Avauskisa näyttää vaihtuneen Nurmijärveltä Peurunkaan. Elo- syyskuussa näyttäisi myös maratoneja olevan hyvin tarjolla, joten toivottavasti ens kesänä onnistuis se kunnon ylläpito sinne syyskuulle asti. Yleensä kun heinä-elokuussa on ollu parhaat kisat ja syksy sitten sellaista pyristelyä. 

Scott Spark 900 RC

Tänään tuli mulle Sparkin runko, minkä hankkimista oon suunnitellu viime kesästä lähtien. On pitäny vaan kerätä tarvittava budjetti kasaan ja etsiä sopivia tarjouksia. Vähän yllättäen sitten sopiva runko löytyi ja tulipa siihen vielä huippu keulakin mukaan. Rungon mukana tuli Rockshox Sid XX 120 keula ja Rokkarin Monarch XX takaiskari hydraulisella lukituksella. Eli molemmat saa lukittua samasta vivusta.

Kuva, jonka @jaakkosuomu julkaisi 27. 01ta 2015 klo 6.26 PST

Nyt täytyy kasailla rungon ympärille pyörä. Osa osista tulee varmasti siirtymään Scalesta, mutta jotain uttakin tulee varmasti hankittua. Ei nyt kannata vielä huudella kovin tarkkaan suunnitelmia kun ne voi vielä moneen kertaan muuttua, mutta Sramin XX1:stä tai X01;stä oon suunnitellu osasarjaksi. Lyhyitä testiajoja enempää kokemuksia mulla ei kummastakaan ole, mutta painossa ei suurta eroa ole ja jos toinen maksaa 200 euroa enemmän niin en näe omassa käytössä noissa niin suurta eroa, että kannattaisi tuota erotusta maksaa. Saa toki kommentoida, jos jollain on selvä mielipide miksi XX1 on paljon X01:stä parempi tai miksi ei ole.

Keväällä sitten ennen kisakauden alkua selvinnee minkälaisen kokoonpanon oon Sparkiin saanut. Ja ainahan sitä voi päivitellä myöhemminkin lisää. Esimerkiksi kiekot tulee todennäköisesti siirtymään Scalesta, mutta jossain vaiheessa olisi suunnitelmissa niitäkin päivittää.

Myslipatukat

Viikonloppuna tuli ihan kokeilumielessä tehtyä itse myslipatukoita. Oon asiaa monesti miettinyt ja muutamilta kavereilta kysellytkin, jotka niitä ovat vaihtelevalla menestyksellä tehneet. Aluksi vaan googlella etsin itselle sopivan ohjeen tai ohjeet, joista sitten yhdistelin oman maun mukaan sopivan koostumuksen. 

Reseptiin kuului: 

Appelsiinimehua

Hunajaa

jotka kiehautettiin

Mysliä (ihan kaupasta ostettua, kun kaapista sattui löytymään)

Banaania

Kaurahiutaleita

Vähän suolaa ja vaniliinisokeria

Sitten vaan aineet sekaisin tuonne kiehautettuun mehuun/hunajaan ja muotoilin sopivan kokoisia myslipatukoita. Ideana oli tehdä sellaisia sopivan kokoisia paloja taskuun, joita lenkillä on helppo syödä. 

Aineet kattilaan ja sekoitus

Uuniin kymmenensi minuutiksi ja valmista tuli. Osaan laitoin vielä ennen paistamista suklaarouhetta päälle. Toisaalta se olis ehkä kannattanu sekoittaa tuonne muitten sekaan. Ei se tuohon päälle niin hyvin sulanut kun ajattelin. Pääasia kuitenkin, että maistuvat ihan hyvälle. Kyllä noita voi lenkkieväänä pitää. Laitoin vielä suurimman osan pakasteeseen, sieltä on helppo sulattaa muutama kerrallaan mukaan. Kun en oo varma kauanko tuollaiset muuten säilyy niin siksi tuo pakastus. 

Valmista tuli

Uuden vuoden kuulumiset

On jäänyt blogipäivitykset viime aikoina vähiin. Usein on ollut joku idea mistä kirjoittaa, mutta ei oo vaan ollut aikaa kirjoitata tai sitten ei oo enää jaksanut. Tällä hetkellä kun meillä saa sitä rauhallista aikaa joskus klo 21 jälkeen niin ei välttämättä enää silloin tule mitään tekstejä kirjoitettua. Koitetaan nyt kuitenkin vähän parantaa tahtia.

Treenit on pyöriny ihan mukavasti ja oon saanut suunnitelmien mukaisesti tehtyä viikkokohtaiset tunnit ja harjoituksissa on edelleen pysynyt ajatus mukana. Pari kertaa on tullut myös ajettua oma 30 minuutin testi trainerilla. Trainerisofta antaa Watit, joiden paikkansa pitävyydestä en ole niin varma, mutta omien testien kanssa ne on vertailukelpoisia, kun samassa ympäristössä, samalla laitteella ne ajetaan. Olis ihan mielenkiintoista päästä joskus testaamaan vastaava testi Wattbikella, mutta sellaista ei taida ihan lähialueilta löytyä. Ja toisaalta omassa varastossa on aina helpompi käydä ajamassa silloin kun se itselle parhaiten sopii.

Punttitreenit on myös pysyneet ohjelmassa mukana. Niitä käsittelinkin edellisessä tekstissä tarkemmin, joten ei niistä sen enempää. Toivottavasti voimaa tarttuu kroppaan talven aikana sopivassa määrin ja pyörä kulkisi kevään tullen taas vähän kovempaa.

Tältä näytti Shockwave-laite

Joulun pyhinä tuli mahdollisuus käydä Ilmajoella Fysio2000:ssa Shockwave paineaaltohoidossa. Tuo sykssyllä loukattu olkapää sai hoitoa ja samoin polven ympäristö. Kokonaan tuo yksi kerta ei olkapäävaivaa vienyt, mutta selvästi auttoi siihen, että kipuilua on ollut nyt huomattavasti vähemmän. Ihan mielenkiintoinen tuo itse hoito oli. Laitteesta tuli mieleen lähinnä pulttipyssy ja äänikin oli melkein samanlainen.

Pulttipyssy työssä 

Pyöräilyn lisäksi nyt on päässyt vähän hiihtämäänkin. Toki sääolosuhteet on kyllä vaihtelevat. Välillä pakkasta on melkein 20 astetta ja seuraavana päivänä saattaa olla +2 ja sataa vettä. Mutta onneksi hiihtokelejäkin on ollut ja siitä on saanut välillä hyvää vaihtelua pyöräilylle.

Eilen käytiin vaimon kanssa Kannuksessa kuuntelemassa Jutta Gustavsbergin luento. Vaikka ei nyt ehkä ihan kohderyhmää ollakaan (laihduttajat) niin ihan mielenkiintoista oli nähdä livenä kyseinen henkilö ja kuunnella, mitä kertoi ravinnosta ja treenaamisesta. Ainahan tuolta voi jotain itselleenkin oppia. Tosin täytyy sanoa, että aika yleisellä tasolla asioista kertoi, eikä pahemmin perustellut sen tarkemmin väitteitään. Suurelle yleisölle (taisi olla yli 500 kuuntelijaa) varmasti ihan oikea tapa luennoida noin. Ja täytyy sanoa, että ison bisneksen on tuolla onnistunut ilmeisesti tekemään, mitä täytyy arvostaa.

Jos kuitenkin verrataan toiseen ravintoaiheiseen luentoon, missä olin viime keväänä ProMtb:n järjestämässä tilaisuudessa Varalassa, niin kyllä mulle Jaakko Mursun luento antoi paljon enemmän kuin tämä. Toki siellä kohderyhmänä oli pyöräilijät ja porukka tiivis, mutta itse asiaakin tuli paljon enemmän ja konkreettisemmin kerrottuna ja perusteltuna.

Voimaharjoittelu

Monesti tulee täällä blogissa tai Twitterissä mainittua, että on  tullut salilla käytyä tai jaloissa tuntuu edellispäivän voimatreenit yms. Ajattelin nyt vähän tarkemmin käydä läpi, mitä mä siellä salilla teen, ettei jää pelkäksi some-päivittelyksi tuo salitouhu. Pitää heti aluksi tehdä selväksi, että en koe olevani mikään auktoriteetti jakamaan voimaharjoitteluvinkkejä toisille. Lisäksi tähänkin löytyy niin paljon eri näkemyksiä ja kokemuksia, että ei kannata alkaa muita neuvomaan. Aina kannattaa kuitenkin keskustella, kuunnella muita ja oppia uutta.

Voimaharjoittelunkin voi jakaa useampaan osaan eli salilla tehtävään, kotona lenkin jälkeen tehtävään lihaskuntoiluun ja pyörällä ajettaviin voimaharjoituksiin. Pyörällä toki saa ajettua lajivoimaa, mutta pidän kuitenkin salitreeniä hyvänä vastapainona pyöräilylle ja muutenkin kropan vahvistamisesta ei nyt ainakaan haittaa ole.

Salitreeneissä mulla on ollut tällä uudella harjoituskaudella perusrunko mitä teen joka kerta ja sitten vähän vaihdelleen siihen "oheistoimintoja" ajan ja fiiliksen mukaan. Vaihtelua toki ihan senkin takia, että saa vähän erilaisia ärsykkeitä eikä homma mee tasapaksuksi puurtamiseksi. Perusohjelmaan mulla kuuluu aina etukyykky. Sitä en oo oikeestaan koskaan aikaisemmin tehnyt, mutta tänä vuonna siitä on tullut mun pääliike. Etukyykky on vaatinut kyllä opettelua ja keskittymistä, mutta alkaa kyllä jo sujua. Tässä tulikin mainittua se keskittyminen. Se on tärkeää näissä liikkeissä ja sen olen pyrkinyt muutenkin pitämään treeneissä mukana. Keskityn, että hommat tulee tehtyä suunnitelman mukaan ja jokaisella harjoituksella on myös suunnitelma, koskien ihan lenkkejäkin.

Kyykkypaikka

Etukyykyn lisäksi tulee välillä tehtyä perinteistäkin kyykkyä, mutta olen kokenut etukyykyn itselleni tehokkaaksi liikkeeksi ja tälläkin hetkellä jaloissa on tunne, että eilinen treeni on mennyt perille.

Lisäksi teen askelkyykkyä yleensä joka kerta myös. Tykkään myös tästä liikkeestä ja se kuormittaa vähän eri lihaksia kuin etukyykky. Näiden kahden jälkeen onkin jalat jo sopivan hyytelöä :) Jalkaprässi kuuluu ohjelmaan suunilleen joka toinen kerta. Maastaveto on myös yks mun suosikkiliikkeistä. Mave ei aina niin mukavalta tunnu, mutta ei se tarvi salilla aina tuntuakaan :) Maastavetoa tulee tehtyä myös joka toinen kerta. Tässä on toinen liike joka kyllä vaatii erityistä keskittymistä multa. Viimeisenä jalkoihin kohdistuvana liikkeenä sitten pohkeiden vahvistamista.

Askelkyykystä on olemassa useampikin tekniikka, mutta itse teen sitä tällä tyylillä kuin alla olevassa videossa. Eli en ota askelta eteenpäin vaan teen liikkeen paikaltaan. Tässäkin on tietysti monta koulukuntaa, mutta itse olen vakuuttunut tästä tyylistä. Ja lisäksi tähänkin olen vinkkiä saanut, että pyöräilijän kannattaisi näin askelkyykky tehdä.


Lisäksi erilaisia vatsa- ja selkälihasliikkeitä joka kerta. Keskivartalon vahvistaminen kuuluu siihen osastoon, mitä teen joka kerta. Näissäkin vähän koitan liikkeitä aina vaihdella. Toki vatsa- ja selkälihaksia pystyy tekemään hyvin kotonakin lenkkien jälkeen. Kahvakuula ja vatsalihasrulla on kotona kovassa käytössä. Ja tietysti lankku, kun tuohon haasteeseenkin tuli osallistuttua. Perinteinen ja sitten kylkilankut.

Vaikka pyöräilyä harrastaakin niin käsiäkään ei kokonaan kannata inohtaa, ettei nekään ihan siimoiksi jää. Valitettavasti penkki on tänä vuonna jäänyt lähes kokonaan sivuun, koska syksyllä pyörällä loukattu olkapää ei siitä oikeen tykkää. Samoin ylätaljassa olkapää ilmoittelee itsestään, mutta sitä pystyy tekemään kevyillä painoilla. Leuanveto kuuluu myös mun suosikkeihin, mutta siinäkin tuo olkapää välillä vihloo. Käsillä tehtävät liikkeet on nyt menny tuon alkapään ehdoilla. Toki mun salitreenissä käsiliikkeillä ei muutenkaan niin suurta painoarvoa ole, mutta teen kuitenkin niitä sopivasti vaihdellen.

Vatsalihasrulla

Jaloissa siis perusliikkeet joka kerta ja käsiliikkeissä sitten enemmän vaihtelua. En kuitenkaan kovin suurta liikekavankaadia pidä vaan koitan tehdä perusasiat yksinkertaisesti ja pitää liikkeiden määrän kohtuullisena. Niin se pyörällä ajettava voimaharjoittelu. Sitä teen pääasiassa trainerilla. Riittävästi vastusta ja 2-5 minuutin vetoja 40-50 kadenssilla. Vastusta siis sen verran, että tuon jaksaa polkea. Sykkeet yleensä noissa vedoissa jotain VK1-tasoa. Niitä kun tekee riittävästi niin eiköhän siitäkin lajivoimaa tule. Pihalla noita ei tule pahemmin ajettua, koska vaatisi vähän pitempää mäkeä ja sellaisia ei täältä löydy.

Tässä siis mun tapa toimia. Olen kokenut sen itselleni hyväksi ja toimivaksi, mutta se ei toki ole mikään yleispätevä ohje kaikille, Aina kannattaa kuunnella muita, keskustella, oppia ja kehittää omaa toimintaa. Niin ainakin itse olen asioiden kanssa toiminut ja tällekin vuodelle tuli tuo etukyykky mukaan hyvän kaverin vinkkinä/ehdotuksena. Kiitokset siitä. Tuossa mielessä varsinkin maastopyöräilyssä on asiat hienosti, että harjoitusvinkkejä jaetaan yli seurarajojen ja kavereiden/tuttujen kanssa tulee asioista keskusteltuakin aika paljon.