Lisäravinteet tavoitteen mukaiseen harjoitteluun

Ostin ennen joulua Lisäravinteet tavoitteen mukaiseen harjoitteluun -kirjan. Mua aihe kiinnostaa ihan teoriatasollakin ja kyllä mä ainakin palautusjuomaa käytän kovien treenien jälkeen sekä urheilujuomaa lenkeillä. Lisäksi on mielenkiintoista testata, että mikä sopii itselle ja diabetes tuo vielä oman mausteensa tähän, kun kaikki tuotteet eivät taas välttämättä sen kanssa toimi. Tiedän, että tämäkin asia herättää monia mielipiteitä, joidenkin mielestä maito on paras palautusjuoma ja tämän päiväisen uutisoinnin mukaan kuulemma olut. Kyllähän sitä varmasti joskus on mukava ottaa olut vaikka kisan jälkeisenä iltana, mutta ei nyt tuohon sen enempää.

Yleensä vastaavat kirjat tai julkaisut, mitä olen lukenut painottuvat enemmän punttimiesten palautumiseen. Tässä kirjassa kuitenkin oli oma osuus myös kestävyysurheilijan näkökulmasta. Lisäksi omat lisäravinnekokemuksensa kirjassa kertoivat maastopyöräilijä Jukka Vastaranta ja Ironman Tom Söderdahl. Itse asiassa nämä kaksi henkilöä kirjan tekijöissä saivat minut tästä kirjasta kiinnostumaan. Tiesin, että näkökulma kestävyysurheiluun ei tulisi olemaan vaan teoreettinen vaan perustuisi myös käytännön kokemukseen ja tietoon. Lisäksi kirjassa käsiteltiin lisäravinteet myös salitreenin näkökulmasta ja tässä osiossa omat kokemukset toi Utti Hietala. 

Alussa kirjassa käsiteltiin Ravinnon perusteet, harjoittelun ja palautumisen idea sekä energiankulutuksen ja -saannin tasapaino. Sitten hiilihydraatit: (Nopeat hiilihydraatit, glykeeminen indeksi ja kuorma, kuidut, sokerit), eri proteiinit ja rasvat. 

Tämän jälkeen käsiteltiin urheiliravinteet salitreenin tukena ja tässä osiossa asiantuntijana oli Utti Hietala, joka kertoikin tarkasti omia kokemuksiaan ja toimintatapojaan. Tai tämä asiantuntijaosuus oli ensiksi ja sitten käsiteltiin tarkemmin tuo urheiluravinteet salitreenissä.  Mielestäni erittäin tarkasti käsitelty aihepiiri ja oli omastakin mielestä mielenkiintoinen, vaikka oma salitreeni painottuukin pyöräilyn tukemiseen eikä niinkään suurten lihasten hankkimiseen. Toki kieltämättä osuus kuulosti välillä tavallisen liikkujan korviin enemmän hifistelyltä, mutta toki jokainen voi tuosta napata ne oleelliset tiedot ja käyttää oman tarkoituksensa ja tavoitteidensa mukaisesti urheiluravinteita.

Tämän jälkeen oli Jukka Vastarannan osio, missä Jukka kertoo historiaansa lisäravinteiden käytöstä ja pyöräilystä ja treenaamisesta. Käsiteltiin myös maastopyöräilijän ravitsemus ja mitä lisäravinteita Jukka kisa- ja treenikaudella käyttää. Kestävyysliikkujan ravinto-osuudessa myös käytiin yleisesti läpi, miten kestävyysliikujan tulisi syödä ja mitä kannattaisi ottaa huomioon. Tankkaus, nesteet, kisan ja treenin aikainen energia ja palautuminen. Lisäksi kerrottiin kestävyysurheilijalle tärkeistä lisäravinteista (urheilujuomat, maltodekstriini, vitargo, geelit, patukat, kofeiini, BCAA, glutamiini, kreatiini ja beeta-alaniini.

Lisäksi oli painonhallinta ja laihtuminen osuus ja liikkujan lisäravinteet. Kirjan kirjoittaja Harri Männistö mainitsee heti kirjan esipuheessa, että tässä kirjassa puhutaan avoimesti lisäravinteiden puolesta. Kuitenkin mielestäni kirjassa ei tuputeta ostamaan mitään vaan kerrotaan eri lisäravinteiden roolista urheilussa ja liikunnassa. Kirja herättää lukijassa ehkä enemmän ajatuksia, että mikä itselle olisi hyödyllistä ja mikä menee hifistelyn puolelle. 

Oma suhtautuminen lisäravinteisiin on ollut emielestäni ihan positiivinen. Oon käyttänyt, kuten aikaisemmin mainitsin urheilujuomaa ja treenien jälkeen palautusjuomaa sekä lenkillä geeliä tai muuta energiaa tarpeen mukaan. Ei mulla toki kaapit täynnä mitään jauheita ole, Mulla toki vaikuttaa myös diabetes esimerkiksi lenkin ja kisan aikaiseen energian käyttöön. Jotkut tuotteet vaan sopii toisia paremmin. Lisäksi kun löytää itselle sopivat tuotteet ja tavat ja toimii niiden mukaan.

Suosittelen kirjan lukemista ainakin jos aihe kiinnostaa. Tietoa aiheesta saa paljon ja jokainen voi hyödyntää sitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Itselle ainakin vähän uutena asiana kirjassa oli aminohapot ja niiden hyöty myös kestävyysurheilussa.