Uusia kokeiluja

Tämäkin viikko oli treenimielessä hyvä. Tuli ajettua 4 pyörälenkkiä, joista ajallisesti selvästi pisimmät viikonloppuna. Uutena kokeiluna torstai-iltana tihkusateessa sauvojen kans juoksua Roskarukan päälle 20 kertaa. Oli yllättävän tehokasta ja ainaki todella raskasta. Välillä tuntui jo, että jalka ei yksinkertasesti noussu enää yhtään maasta viimesillä metreillä. Toisaalta varmasti osittain tuohon vaikuttaa sekin, etten ole koskaan ollut mikään innokas juoksija. Jalat tulee kipeeksi vähemmästäki juoksemisesta kun siihen ei oo tottunut. Tuossa mäkeä ylöspäin sauvojen kans juostessa oli kyllä se hyvä puoli, että riitti kun pääsi mäen päälle. Normaalilla tielenkillä juosten joutuu kokoajan ottamaan jonkun kiintopisteen ja sitten taas seuraavan. Ehkä pitäsi oppia nauttimaan siitäkin hommasta enemmän.

Pyörälenkit oon edelleen ajellu todella rauhallisesti. Sekin on välillä hankalaa, että saa pidettyä sen vauhdin rauhallisena, ettei mee siihen tavalliseen keskialueen puurtamiseen, mitä lenkit turhan helposti on, jos ei ennakolta mieti lenkin tavoitetta. Eli ajelee suunnilleen samoilla keskisykkeillä ja aika pitkälti samoilla vauhdeilla lenkistä toiseen. Nyt oon pyrkiny siihen, että näin ei kävisi. Kovempia lenkkejä sitten otetaan mukaan myöhemmin. Tässä vaiheessa on ollut oikeestaan se yksi kerta viikossa jolloin on otettu enemmän irti. Viime viikolla se oli juurikin tuo sauvajuoksu.

Liikuntaa - sitä elimistö tarvitsee

Kisakauden päätteeksi tuli vietettyä liikunnallisesti rauhallisempi kuukausi. Tuntui, että varsinkin jalkojen olis hyvä saada lepoa ja kyllähän se lepo kovan kesäkauden jälkeen tekee hyvää muutenkin. Syksyllä tulee myös aina sellainen jonkunasteinen kyllästymisen tunne, ei jaksa enää ajella samoja reittejä, joita koko vuoden on ajanu. Pieni tauko tekee tässäkin asiassa hyvää. Pian taas alkaa lenkit maistua tutuilla reiteillä. 

Rauhallisempi jakso ei tarkoita mulle pelkästään kropalle lepoa vaan silloin pitää ottaa huomioon, miten verensokerit alkaa kehtittyä. Kyllähän sitä saa insuliiniannoksia nostaa jonkun verran kun vähemmän liikkuu. Nyt kun on taas muutaman viikon mennyt aktiivisemmin ja kovempaa niin oon huomannu verensokereiden olevan käytännössä aina hyvät. Mitä nyt välillä vähän turhan matalalla saattaa käydä, mutta kokonaisvaltasesti hyvällä tasolla. 

Oikeestaan tuon liikunnan/liikunnan puutteen huomaa ensimmäiseksi aamuverensokerista. Säännöllisesti kun liikkuu niin verensokeri pyörii aamuisin ennen aamupalaa noin 3 - 5 mmol/l lukemissa. Tuossa kun oli vähän taukoa tai liikunta huomattavasti satunnaisempaa niin niitä korkeampiakin aamuarvoja aina välillä oli. Myös iltasin tuntuu, että saa syödä aika reilusti niin lukemat on kokoajan hyvät kunhan vaan on lenkillä käynyt :) Eikä sitä tarvitse edes joka päivä lenkillä käydä, säännöllisesti kun liikkuu niin verensokeritasapaino pysyy hyvänä myös ne lepopäivät. 

Tästä voi päätellä, että elimisto todella tarvitsee liikuntaa. Insuliinimäärät on silloin pienemmät ja kyllähän liikunta pitää mielen virkeänä muutenkin. Oonkin asiaa miettinyt tulevaisuuden kannalta monesti niin, että kun nyt liikkuu ja urheilee säännöllisesti niin se on tulevaisuuttakin ajatellen vähän kuin laittais rahaa pankkiin. Mitä parempi yleiskunto ja tasapaino niin sitä paremmin sitä varmasti vanhempanakin sitten pärjää. 

Tällä viikolla oon taas päivittäin jotain treeniä tehnyt. Viime viikko oli se kevyempi viikko, jolloin tunnit jäi pienemmiksi kuin tehokkaimmilla viikoiilla ja tällä viikolla onkin tuntunu virtaa riittävän hyvin taas parhaimmillaan kahteen treeniin päivässä (aamulla punttisali ja illalla lenkki). Tänään ajoin iltapäivällä kolmen tunnin ja 60 km lenkin. Hyvä saada vähä pitempiäki lenkkejä välillä kun viikolla ne jää maksimissaan kahteen tuntiin ja yleensä kyllä allekin. Ja nyt ei ollu liian kylmäkään ku lämpötila pysy koko lenkin plussalla. 

Trainerilla oon kans parina iltana ajanu. Tuli taas kokeiltua pitkästä aikaa Alpe D'Huezia ja totesin sen jälleen kerran tuskaisen raskaaksi. Muutenkin on trainerilenkit tullu yleensä ajettua huomattavasti kovemmilla tehoilla kun ulkona ajetut lenkit tähän aikaan vuodesta. Se hyvä puoli tuossa Tacxissa on, kun saa valmiita ohjelmia ja reittejä niin on kiva ajella niitten mukaan. 

Yukon Canada

Tällasina syksyn pimeina iltoina on kiva katella videoita vähän erilaisiata maastoista. Tuonne Yukoniin kun pääsis joskus ajelemaan. Melkosen mahtavat on maisemat. 

Mennyt viikko

Tämä viikko oli toinen kun toteutan tätä uutta treeniohjelmaa. Treeniohjelma nyt on ehkä vähän liian hieno kuvaus tälle, mutta joka tapauksessa jonkunlaista suunnitelmallisuutta olis tarkoitus harjoittelun suhteen olla. Tällä viikolla harjoittelua tuli yhteensä reilu 12 tuntia. Eli suunnilleen samaa luokkaa kuin viime viikko, jolloin kokonaismäärä oli pikkaisen alle 12 tuntia. Eihän noilla harjoitusmäärillä nyt vielä kuuhun mennä, mutta ihan hyviä päivät töissä olevalle perheenisälle. Ei kuitenkaan joka ilta ole aikaa harjoitteluun ja jos onkin niin ei kuitenkaan rajattomasti.

Ei tässä kuitenkaan valittamista ole. Olen ihan tyytyväinen nyt tähän systeemiin ja mielestäni kaikkeen on jäänyt sopivasti aikaa. Kunnon lepopäivää ei tullut koko viikolla pidettyä vaan pyöräilyn lisäksi tuli käytyä punttisalilla, sulkapalloa pelaamas ja uimassakin sekä tietysti lenkkien jälkeen muutamat kahvakuulailut ja lihaskuntoharjoitteet mitä kotona tulee tehtyä. Tosin eri päivinä vähän eri juttuja, joten eiköhän tuossa ole palautumaankin hyvin ehtinyt. Tuleva viikko tuleekin olemaan ohjelmassa sitten se "lepoviikko". On sen verran muuta ohjelmaa tiedossa, että treenimäärä jää huomattavasti pienemmäksi.

Tänään ajelin viikon parhaan lenkin. Kelikin oli suurimman osan ajasta mahtava. Mitä nyt yks sadekuuro melkein pääsi kastelemaan, mutta eipä sekään ajamisen iloa vienyt. Tulikin ajeltua reilun 50 km lenkki ja pitkästä aikaa sai elimistöön sen tunteen loppulenkistä, että oikeen odotti ruokapöytään pääsyä. Sen verran oli kuitenkin tullut lenkin aikana kulutettua, että alkoi jo haaveilla kunnon pihvistä loppumatkasta :) Siitä tietää lenkin olleen hyvä ja onnistunut kun on armoton nälkä lenkin jälkeen.

Treenikausi

Tällä viikolla aloitin taas järjestelmällisemmän treenaamisen. Tai oikeastaan taas sanan vois jättää pois, koska kovin järjestelmällistä se ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Nyt kuitenkin kokeillaan sellaista. Toki liian tarkkaa ohjelmaa ei voi itselleen tehdä, koska siihen vaikuttaa niin moni tekijä, että ehtiikö illalla lenkile yms, mutta koitetaan nyt pääpiirteittäin noudattaa tätä ohjelmaa ja muokataan sitten tarpeen mukaan.

Viikon aikana kävin kuntosalilla 3 kertaa. Tarkoitus on ennen kaikkea vahvistaa keskivartalon lihaksia, jotka ovat turhan heikossa kunnossa. Lisäksi jonkun verran jalkoja ja viime talveen lisänä myös käsiin olis tarkotus saada vähän lihaa luitten ympärille. Eli aika kokonaisvaltaisesti muutamilla perusliikkeillä/sarjoilla ajattelin lähteä liikkeelle. Pitkiä sarjoja kevyillä painoilla tässä vaiheessa vielä. Täytyy opetella tekniikka kunnolla niin sitten voi kevättä kohti lisätä vähän painoa.

Lenkkejä tuli ajettua 4 kappaletta. Suunnitelmassa oli 5, mutta perjantain reilu 20 senttiä lunta ja 2 ja puolen tunnin lumityöt työpäivän jälkeen sai ajatukset kääntymään siihen, että eiköhän sille päivälle jo tullu ihan riittävästi liikuntaa. Samoin keli olis ollu jokseenkin haastava kevyelle pk-lenkille. Lenkit on ollu todella kevyitä ja oon pyrkiny pitämään sykkeet matalina.

Samalla suunnitelmalla jatketaan nyt muutama viikko ainakin. Ajattelin, että 3 kovempaa viikoa ja sitten reilusti kevyempi, mutta saattaa muitten menojen takia joutua alottamaan 2+1 taktiikalla. Pääasia kuitenkin, että on taas päässy treenaamisen makuun ja jonkunlaista suunnitelmaakin on. Lenkit toki voi tehdä myös hiihtämällä, kun just nyt näyttäis siltä, että sekin onnistuis ainakin vielä jonkun päivän. Samoin voi trainerilla ajaa, mutta traineria on oikeastaan tarkoitus käyttää sitten muihin kuin rauhallisiin lenkkeihin, koska sillä ei kovin pitkäkestoista lenkkiä viitsi ajaa.

Kuntosalilla oon käynyt aamuisin ennen töihin menoa. Nämäkin on näitä perheellisen miehen aikataulujärjestelyitä. Jää sitten illalla aikaa paremmin muuhun. Toisaalta oon kyllä tykanny siitä. Salilla on paremmin tilaa, ei tarvi jonotella laitteille ja muutenkin oon aina ollu suhteellisen aamuvirkku niin työpäiväkin alkaa pirteemmin kun on aamusta jo jotain tehnyt. Ja aika nopeesti saa tehtyä tarvittavat liikkeet kun ei turhia istuskele vaan tekee reippaaseen tahtiin. Kyllä tuo pari kertaa viikossa on ainaki vielä hyvin menny.

Syötteen reissu

Perjantaina lähdettiin aamulla Syötteelle joka syksyiseksi perinteeksi muodostuneelle pyöräilyreissulle. Ajankohta ei ole ehkä kelien puolesta ihan paras mahdollinen. Joskus on ollut jo lunta aika reilustikin ja tähän aikaan syksystä sääolosuhteet saattaa muodostua aika haastaviksikin. Toisaalta taas reissu on ollut ikäänkuin kauden päätöstapahtuma, jonne lähdetään hyvällä porukalla ajelemaan hyviä reittejä, käymään mennyttä kesää läpi ja samalla vähän saunomaankin.

Syöte on muodostunu meille nyt viime vuosina vakiopaikaksi. Varmasti hyvien reittiensä ansiosta ja senkin takia, että sinne ajaa kuitenkin kohtalaisen nopeasti Kokkolasta. Monissa laskettelukeskuksissa on merkittyjä "maastopyöräreittejä", jotka tuntuvat menevän enemmän tai vähemmän teitä pitkin, mutta Syötteen reitit ovat pääosin polkua ja vielä hyvää ja haastavaa sellaista. Mahtavaa vaihtelua näihin tasaisiin kotipolkuihin.

Mahtava maisema sunnuntain aamulenkiltä 

Perjantaina lähdettiin iltapäivällä lenkille pieneen vesisateeseen. Ei annettu sateen kuitenkaan häiritä sen enempää vaan valot mukaan varmuuden vuoksi ja kohti Pytkynharjua ja Syötteen kierrosta kiertämään. Heti alkumatkasta pääsi toteamaan, että kuten Kokkolassa niin Syötteellakin on satanut kesän ja syksyn aikana reilusti. Märkää oli. Omaa ajoa hieman hankaloitti se, että jouduin ajamaan pelkästään isolla etulehdellä. Olin vaihtanut takapakan ja ketjut, enkä sen enempää ehtiny ennen reissua toimintaa testaamaan niin keskilehti olikin sen verran kulunut, että ketju jäi joka kerta siihen kiinni ja ajamisesta sillä ei tullut yhtään mitään. Pieni eturatas taas ei oo ollu koko kesänä käytössä. Loppulenkistä sai rajottajan ruuveja ruuvata ja ottaa sen käyttöön, mutta aika turhalta sen käyttö kuitenkin tuntui, kävellenkin menee nopeammin kuin sillä kihnuttamalla. Hyvä lenkki ajettiin ja sadekin lenkin aikana loppui ja päästiin vielä valosan aikana takasin mökille ja saunaan.

Polkua Pytkynharjulla

Lauantaina lähdettiin ennen puolta yhdeksää aamulla matkaan. Illalla piti vähän viilailla tuota eturatasta niin oli sekin käytössä lauantain lenkillä, ei jääny ketju enää kiinni siihen. Lauantain lenkki olikin tämän vuoden raskaimpia. Märät polut ja pieni pakkanen oli yhdistelmä joka sai vaihteet jäätymään ja pyöräkin oli varmasti muutaman kilon normaalia painavampi jäätyneen kuran ansiosta. Hienoja maisemia kuitenkin riitti ja kurasta huolimatta mökillä oli kiva saunoa päivän lenkin päätteeksi. Kyllä tuntui hienolta.

Jäätynyttä kuraa, etuvaihtaja ei oikeen tykänny

Sunnuntaiaamuna osa porukasta kävi vielä ajamassa aamulenkin. Itse lähdin joskus ennen puolta yhdeksää pikku pakkaseen (-7). Sunnuntai tarjoskin viikonlopun parhaan kelin. Maa oli jäätynyt lauantaihin nähden ja polut oli hyvässä ajokunnossa. Nopeita polkuja sai päästellä menemään. Toki sunnuntain lenkkikin suuntautui sellaiseen maastoon, joka ei muutenkaan niin märkää ole. Syöte antoi taas paljon ja ottikin ainakin mehut miehestä. Hienoja polkuja ja hieno viikonloppu hyvässä porukassa! Kiitos mukanaolleille!

Aurinko nousee harjun takaa aamulenkillä!

Pikku hiljaa treenaamaan

Oon viimesen kisan (23.9.) jälkeen ottanut aika rennosti. Pyörällä ei oo tullu ajettua muutamaa rullilla ajettua testilenkkiä lukuunottamatta yhtään. Osittain tämä johtuu siitä, että Anthem tuli myytyä pois ja Scale ei oo taas ollut ajokunnossa. Maantiepyörälläkään en ole viitsinyt lähteä vesisateeseen ajamaan. Sitähän viime viikot on pääasiassa ollu. Jaloille lepo on tehnyt varmasti hyvää, sen verran tukkoset ne loppukaudesta jo oli. Hieronnassa oon käyny viikottain kauden päättymisen jälkeen. Kun on urheiluhieroja lähipiirissä niin pitää sitä hyödyntää.

Oon samalla miettinyt, että miten sitä pitäis lähteä treenaamaan tulevaa kautta silmälläpitäen. En oo kovin suunnitelmallisesti koskaan treenaillut vaan lähinnä oman mielen mukaan niin on hankalaa mitään tarkempaa ohjelmaakaan itselleen luoda. Ehkä se olis kuitenkin hyvä, että olis jonkunlainen pohja mitä noudattaa. Liian tiukkapiposta siitä ei saa tulla, hauskaa pitää kuitenkin olla. Kuitenkin sellainen tietty pohja tois hommaan ehkä jonkin verran järkeä ja kehittäiskin varmasti paremmin.

Voimaharjottelussa oon ainaki päättäny keskittyä keskivartalon lihaksiin. Hierojakin totes, että ei oo lihakset ihan tasapainossa, kun jaloissa lihaksia on, mutta selkälihakset taas on ihan onnettomat. Sen taas huomaa monesti varsinkin kisoissa, kun selkä alkaa mennä jumiin ja tulee kipeeksi. Eli sinne tarvitaan vahvistusta.

Ajattelin myös käydä Kuortaneen urheiluopistolla pyöräergotestissä. Viime syksynä olin jo tuonne menossa, mutta piti se sitten perua sen mykoplasman takia ja koko homma sitten jäi. Nyt jos sais järjestettyä yhden päivän vapaata niin vois tuolla testissä käydä. Oikeastaan kahdestakin syystä tuolla haluaisin käydä. Ihan mielenkiinnosta, että minkälaisia tuloksia sieltä tulee ja kyllähän noista varmasti hyötyäkin on kun saa kaikki sykealueet yms.

Huomenna voisin laittaa Scalen kasaan ja jos tällä viikolla joku ilta ehtis lenkillä käydä. Viikonloppuna joka tapauksessa tulee tehtyä paluu maastoon kun lähdetään Iso-Syötteelle perinteiseen kauden päätökseen. Siellä onkin mahtavat reitit odottamassa. Muutaman kerran oon siellä käynyt ajamassa ja joka kerta oon yhtä tyytyväinen reitteihin ollut.

Enkä mä nyt täysin tekemättä mitään ole useampaa viikkoa ollut. Vaikka pyörä on pysynyt varastossa niin oon kuitenkin käyny sulkapalloa pelaamassa ja sitten perus lihaskuntoharjoitteet kotona muutamana iltana viikossa.