Kirsta XCO

Lauantaina kävin ajamassa Laihialla kaverini Arton tekemällä radalla ajetun Kirsta XCO:n. Reitti oli teknisesti aika vaativa ja koko rata käytännössä pelkkää polkua ja välillä vaativaakin kivikkoa. Haastava rata, mutta tuollaisen ajaminen kyllä kehittää. Jäykkäperällä ajaessa selkä joujtui kyllä koville, mutta ei se onneksi kisan aikana pahemmin haitannut. Kieltämättä kävi mielessä se täysjouston hankinta ens kesäksi :) Radalla ei oikein ollut mitään kohtia, missä olis päässy hetkeksi hengähtämään ja juomaankaan ei meinannut ehtiä. Töitä sai tehdä koko kropalla, että reitillä pysyi.

Kisa itsessään meni ihan hyvin multa. Sai kovatehoisen treenin samalla. Tuollaiseen reilun tunnin suoritukseen harjoituskisa on ehdottomasti paras paikka, jos haluaa itsestään kaiken irti. Yksin ajaessa ei onnistu yhtä hyvin. Tuloksellisestikin meni ihan hyvin, kun olin neljäs. Toki pari ennakkosuosikkia joutui keskeyttämään, mutta tuloksethan lasketaan sen mukaan ketkä maaliin pääsevät. Kolmanteenkin sijaan oli hyvät mahdollisuudet, mutta viimeisen kierroksen kivikossa tupelointi vei mahdollisuudet siihen. Ohituspaikat oli kortilla ja tuossa kun jäi niin en enää kiinni saanut. 

Tulosta tärkeämpänä oli kuitenkin hyvä kisa hyvällä radalla. Pitäis vastaavia kivikoita saada tänne Kokkolaankin tehtyä niin oppisi niitä paremmin ajamaan. Kiitokset vielä Artolle kisasta! 

Vähän huonompi viikko

Viime viikonlopun jälkeen oli hyvä fiilis. Treenit oli menny hyvin ja tuntui muutenkin, että virtaa ajamiseen oli. Maanantain kevyen lenkin jälkeen tiistaina oli tarkoitus ajaa maastossa kovempia vetoja. Jalat tuntui heti lenkille lähtiessä hyviltä ja päätinkin heti lenkin alussa kokeilla tehdä uudet pihjat yhdelle tutulle Strava-pätkälle. Polku jota oon ajanut varmaan satoja kertoja. Reippaassa vauhdissa sitä innostuu aina ja tarkkaavaisuus hetkeksi herpaantui ja poljin osui kiveen. Sen jälkeen olikin varmasti hieno ilmalento. Maassa hetken aikaa sai keräillä itseään kun ilmatkin meni pihalle. Sitten totesin, että pyörä ainakin näyttää olevan ehjä ja sen, että olkapäähän sattuu nyt kunnolla. Oli hankalaa saada pidettyä pyörä pystyssä toisen käden varassa.

Siinä vaiheessa oli parasta kääntyä takaisin kotiin päin. Polvi ja kylki sai kans pieniä ruhjeita tuon olkapään lisäksi. Päivystyksessä sai käydä näyttämässä, ettei mitään pahemmin ollut rikki. Joku ac-jänne tai nivel oli tuosta olkapäästä ilmeisesti venähtänyt. Edelleen käden liikuttelu tiettyihin asentoihin on hankalaa. Esimerkiksi ajopaidan takataskuun ei käsi mene. No eiköhän se ajan kanssa palaudu. 

Pari päivää lepoa ja torstaina uskaltauduin maantielle ajamaan. Maantiellä tuo ei haitannut yhtään, joten perjantaina oli tarkoitus lähteä Arton xco-rataa koeajamaan Laihialle. Muu perhe sitten vähän sairasteli, joten jätioon tuon väliin ja totesin illalla, että itsellekin flunssa tullut. Onneksi tänään on jo vähän paremmalta tuntunut, joten toivottavasti menee muutaman päivän levolla ohi. Se hyvä puoli tässä flunssassa oli, että se tuli jo tässä vaiheessa. Parina viime syksynä kun se on ollut XCM SM-kisan aikaan. Jos nyt pääsisi Rajamäelle ajamaan. 

Nyt on kuitenkin auto pakattu ja huomenna lähdetään aamulla kohti Kuusamoa. Toivottavasti flunssa ei iske pahemmin niin pääsee siellä vähän lomailun ohessa lenkkeilemään. 

Treeniä koneeseen

Nyt on ollut taas aikaa vähän treenailla enemmän ja suunnitelmallisesti kun ei pariin viikkoon ainakaan ole mitään kisoja. Maratonkisat ainakin mun kohdalla aina vähän rajoittaa tuota treeniä kun kisan jälkeen menee kuitenkin päivä tai pari palautellessa/rauhallisemmin ajellessa ja sitten jokunen kovempi treeni ja viikonlopun kisaan valmistautumista. Työt ja muu elämä tuo sitten vielä oman haasteensa soppaan.

Viime viikko oli kuitenkin treenimielessä hyvä ja viikonloppu oikeen hyvä. Tällä viikolla koitetaan jatkaa samaa tahtia. Viikonloppuna käytiin Vaasassa ja otin tarkoituksella vaan maantiepyörän mukaan. Ajattelin, että ihan kiva vaihtelun vuoksi ajella maantielenkkejä Vaasan suunnalla. Lauantaina Vaasan ympäristössä ja sunnuntaina ajelin Kurikkaan mökille saunomaan. Siihen päälle vielä hieronta niin jalkojen palautuminenkin varmasti nopeutuu.

En tiedä miksi ei oo tänä kesänä tullut kovin paljoa ajettua tuossa lähialueen Halkokari-Trullevi poluilla. Toki läpikulkuna, mutta aika vähän siellä on lenkkiä tullut ajettua. Toisaalta kun metsää kaadetaan ja rakennetaan taloja ja lenkkialue pienenee niin ei oikeen huvita ajellakaan siinä, kun pitkää lenkkiä ei saa, jos ei samoja polkuja ajele edestakaisin. Nyt on kuitenkin viime viikkojen aikana tullut ajettua siellä vähän enemmän. Onkin taas muistunut mieleen kuinka kivaa se kivikossa, kallioilla ja juurakossa ajaminen onkaan. Täällä kun ei oikeen teknistä maastoa ole tarjolla kuin tuossa metsässä, joka hupenee talojen alle lähes silmissä ja sitten kauempana Öjassa. Muuten on aika helppoa ja vauhdikasta polkua.

Loppukauden kisasuunnitelmissa olisi ajaa XCM SM-kisat Nurmijärvellä ja sitten Maraton cupin päätöskisa Tampereella/Ylöjärvellä lokakuun alussa. Tuohon SM-kisaan olisi kiva päästä ajamaan jo ihan sen takia, että ainakin kahtena viime vuotena oon ollut flunssassa sen aikaan. Oon kyllä kisaan ehtinyt ilmoittautua, mutta kisa on jäänyt väliin. Nyt on tavoitteena, että starttiviivalla ollaan. SM-mitaleista siellä kyllä taistelee ihan muut kuskit, mutta oon kyllä tuosta Rajamäen maratonista ainakin tykännyt ja mikäli oikein ymmärsin niin tässä mennään ainakin osittain samaa reittiä. Hyvä ja sopivan haastava reitti lienee luvassa. Ja ratamestarin tietäen tuskin ainakaan pelkkää latupohjaa ajellaan, vaan eiköhän siellä ole myös teknistä haastetta reitille löydetty.

Sitä ennen olis tarkoitus vielä lomailla Kuusamossa tai Rukalla ens viikolla ja varmasti tulee jokunen lenkki myös ajettua. Sieltä ainakin löytää niiyä ylämäkiä mitkä täältä puuttuu.

Rokua MTB kisaraportti

Eilen kävin ajamassa Rokua Mtb:n. Kisa oli mulle ihan uus tuttavuus ja samoin Rokua kisapaikkana ja paikkana yleensäkin. Ennakkoon oli tiedossa, että teknisesti helppo mutta kovavauhtinen reitti. Eli ei tultaisi olemaan ainakaan mun vahvuusalueella, mutta tekee hyvää ajaa vähän erilaisia kisoja. Kaikesta voi ottaa opiksi ja kehittyä. Lauantaiaamuna klo 6:45 starttasin auton kohti Rokuaa ja autoillessa olikin muutama tunti aikaa jännittää kisaa.

Kisa alkoi odotetun vauhdikkaasti ja alkuruuhkasta kun selvittiin niin pääsinkin ihan hyvään porukkaan ajamaan. Välillä joutui tekemään kovempaa hommia, että porukassa pysyi, mutta ylämäissä tunnuin olevan yllättävän vahva. Valitettavasti kierroksen alkupuolella tein ajovirheen ja kolautin jalan kunnolla kantoon ja lensin siitä pyörän kans ympäri. Hetki meni, että sai itsensä taas tolpilleen ja pyörään ketjut paikalleen. Valitettavasti tässä meni sen aikaa, että porukkaa jossa ajoin oli jo kaukana. Ja kun oli vauhdikas kisa, missä oli myös paljon tieosuuksia niin porukan kiinniajaminen ei yksin onnistunutkaan enää. Sääri sai tuossa myös sen verran osumaa, että turposi aika reilusti. Onneksi turvotus kuitenkin kisan edetessä laski. Tänään on sit niskat ollu kipeenä, että jonkun verran tuossa tais iskua kuitenkin kroppaan tulla. Jonkun aikaa tuon kaatumisen jälkeen ajelin parin muun kuskin kanssa, jonka jälkeen tieosuudella tuli takaa isompi porukka ja jatkettiin siinä matkaa. 

Kierroksen lopulla oli vähän pitempi jyrkkä mäki, Stravan mukaan Koivuvaara. Siinä porukka sitten hajosi. Onneksi olin kärkipäässä menossa niin pääsin ajamaan mäen omaa vauhtia ja päästiinkin muutaman kuskin kanssa porukasta irti. Ei niin yllättävästi meidät ajettiin sitten tieosuudella taas kiinni. Ja jatkettiinkin tällä porukalla ensimmäisen kierroksen maaliin. 

Koivuvaaran nousussa

Toiselle kierrokselle pulloa vaihtaessa jäljellä ollut porukka hajosi ja jäinkin ajelemaan Kivirinnan Jukan kanssa. Välillä vedin mä ja välillä Jukka. Jäin jossain vaiheessa kierroksen alkupuolella kun piti jäädä geelejä kaivelemaan, kun alkoi tuntua, että verensokerit alkaa vähän laskea. Nopeasti sitä jäi kun vähän joutui vauhtia hidastamaan. Tuon jälkeen Jukka näkyi edellä ja ylämäissä yleensä sain vähän kiinni, mutta taisin alamäkiin vastaavasti jäädä. Tasasella tuntui välillä, että saavutan ja taas välillä, että selkä karkaa edessä :) Aika lailla tais vauhti olla samaa, kun etäisyys pysyi kuitenkin lähes samana. 

Toinen kierros oli kuitenkin aika tasaista vääntämistä. Lopussa vielä yritin laittaa kaikki peliin ja ajaa Jukkaa ja toista edellä mennyttä selkää kiinni, mutta onnistuin vielä yhdessä risteyksessä ajamaan ohi kääntöpaikasta. En toki varsinaisesti harhaan ajanut, mutta vauhdikkaan käännöksen sijasta tulikin äkkijarrutus ja nollavauhdista oikealle polulle lähteminen. Loppujen lopuksin ihan ok ajo multa. Ihan parasta en saanut missään vaiheessa irti ja tuntui, että ei ihan mun tyylinen reitti ollut. Lopputuloksissa taisin olla sijalla 18. Vähän jäin teknistä pätkää kaipaamaan, vaikka kyllä tälläkin reitillä nopein voittaa. Hyvää harjoitusta kuitenkin ja onkin hyvä välillä ajaa vähän "epämukavuusalueella" muutenkin kuin sykkeiden puolesta. 

Tapahtumana todella hieno. Reitti on varmasti kaikkien ajettavissa ja reitille haastetta tuo vauhti ja muutamat kovat nousut. Tällaisella reitillä korostuu porukassa ajamisen taito, varsinkin tieosuuksilla siitä on hyötyä. Kisan jälkeen pääsi kylpylään uimaan ja saunomaan ja päälle kunnon ruoka seisovasta pöydästä. Tämä oli kyllä luksusta. Mulle toki kaikkiruokaisena käy kaikki ruoka mitä kisapaikoilla on ollut tarjolla, mutta kyllä tämä oli aivan omassa luokassaa. Vaihtoehtoja oli tarjolla vaikka kuinka paljon, kun kyseessä oli hotellin ravintola. Hienosti järjestetty tapahtuma ja muutenkin Rokua vaikutti viihtyisältä paikalta lomailuun näin pikaisella silmäyksellä. Ja kyllähän kuuluttajana toiminut Aki Tuovinen toi sen "virallisen pyöräkisaäänen" monen Tahkon ja muunkin pyöräkisan tuomalla kokemuksella. Kiitokset myös kuvaajalle kuvista! 

Kaikki kuvat: Tarja Kivirinta

Pyssymäki XCM

Lauantaina ajettiin yks mun ehdottomia suosikkikisoja maratonkisoista Nivalan Pyssymäellä. Taisin olla jo viidettä kertaa mukana kilpailemassa täällä. Neljä viimeistä on tainnut olla maratoncupin kisoja ja olisko ollut vuosi 2009 kun olin ajamassa jo siellä järjestetyn kisan harrastesarjassa. Pyssymäen kisa on siinä mielessä myös harvinaisuus, että kotoa kisapaikalle on vain reilun tunnin ajomatka. Eli voi nukkua yön ihan rauhassa ja lähteä aamupäivästä kisapaikalle ajelemaan. Harvinaista herkkua esimerkiksi maratoncupia kiertävälle ja näillä leveyksillä asuvalle.

Numero 1 ennen kisaa

Kisa-aamuna tunne oli yllättäen jännittynyt. En tiedä minkä takia, mutta jännitän kisoja aina todella paljon. Kisoja on tullut nyt jonkun aikaa jo kierrettyä, mutta jännitys ei oo kyllä yhtään vähentynyt vuosien aikana. Kisapaikalla kun lämmittelin niin tuli kuitenkin ihan vahva tunne, että tänään vois ajo kulkea. Lähtö oli tapani mukaan vähän heikko, mutta muuten lähdin aika maltilla matkaan. Toki kun tuota lähtöä parantaisi niin saisi heti alkuun vähän paremmat paikat kisaan. Tässäkin mentiin aluksi aika pitkä pätkä tietä, missä porukassa ajosta on hyötyä. Ensimmäinen kierros oli mun mielestä aika hyvää ajoa. Varsinkin loppupuolella rataa on mukavia kivikkopolkuja niin niissä sai aika hyvän draivin päälle. Kiitokset ja terveiset myös miljoonan kiven polulla olleelle blogin lukijalle. Kuulin kyllä kommenttisi, vaikka en siinä ehtinyt/pystynyt siihen pahemmin reagoimaan. Mutta hienoa, jos nämä jutut kiinnostavat.

Geeliä naamariin niin taas jaksaa, Kuva: Merja Kivirinta

Reitin loppuosaa oli myös uudistettu ja tehty kivoja polkurännejä purulla ajamisen sijaan. Niitä oli kyllä joka kierros mukava päästellä. Toisella kierroksella selkä alkoi vetää aika pahasti jumiin. Selkä olikin mun ainut murhe ennen kisaa, kun se oli parina viime päivänä ennen kisaa lenkeillä jumiin mennyt. Kierroksen keskivaiheilla on pitkä ja osin haastavakin polkupätkä niin siinä ajaessa selkä meni kunnolla jumiin. Ja kun selkä vetää jumiin niin jaloistakin häviää voimaa. Pääsin tuossa polun alkuvaiheilla ajamaan kuitenkin ratamestarin takana, joten sai vähän omiinkin ajolinjoihin hyviä vinkkejä. Muutamassa kohdassa saattoi olla järkevämpikin linja, kuin mistä olin ensimmäisellä kierroksella mennyt. Valitettavasti Jukalla hajosi rengas ja joutui kisan keskeyttämään. Toisella kierroksella alkoi myös satamaan vettä, kierroksen loppuosan miljoonan kiven polulla tuo vähän hankaloitti menoa, kun kaikki kivet oli märkiä, muuta haittaa ei sateesta ollut.

Kuva: Merja Kivirinta

Toisen kierroksen lopussa sain uuden juomapullon, joka kuitenkin tippui kivikossa melkein heti ja kolmannelle kierrokselle jouduinkin lähtemään vain yhden vajaan pikkupullon kanssa. Onneksi ei ollut mikään hellekeli niin tuollakin pärjäsi. Kolmannen kierroksen alkuun pääsin tiepätkillä hyvään porukkaan ja tuossa selkäkin jotenkin aukesi. Polkuosuudet meni hyvin ja tiepätkillä jaksoin olla hyvin vetämässä porukkaa.

Lopun kivikkopoluilla sitten iskettiin OP-P:n Hannu Jänkälän kanssa isommasta porukasta karkuun, missä oltiin ajettu. Takaa tuli kommenttia, että nyt kannattaa iskeä, kun kivikkopätkät alkoi ja ajoin sen mitä jaloista lähti. Hyvää tsemppausta sain ja saatiinkin tehtyä hyvin eroa takana tuleviin. Tuo ero riittikin hyvin ja kierroksen loppuosuuden sai ajella aika rauhassa maaliin. Tosin siinä vaiheessa ei kovin kovaa enää olisi päässytkään ja Hannu sai tehtyä vielä lopun pururatanousuissa eroa muhun. Hyvää yhteistyötä kuitenkin ja itselle ainakin jäi hyvä mieli, kun kisan lopussa pystyi omalla ajolla tekemään ratkaisuja ja ajo oli vahvaa vielä tuossa vaiheessa kisaa.

Maalisuoralla, Kuva: Merja Kivirinta

Nyt jo toinen kisa peräkkäin mistä jäi hyvä fiilis ja pystyin tekemään niin hyvän suorituksen kuin eilen oli mahdollisuus. Toki parannettavaa jää aina, mutta suurimmat "uhkat" mun ajamiselle on kuitenkin verensokerien heittelyt, mitä ei eilen tullut. Eli niiden puolesta oli mahdollisuus tehdä hyvä suoritus ja tämän hetken kunto riitti tähän. Toisen kierroksen selkäjumit ehkä vähän hidastivat matkantekoa, mutta ei niilläkään suurta vaikutusta lopputulokseen ollut. Seuraavan kerran kisailen sitten viikon päästä Rokualla.

Kiitokset vielä kisakavereille ja järjestäjille hienoista kisoista. Kovasti on Nivalassa tehty töitä hyvän reitin eteen. Siitä täytyy antaa Jukalle ja kumppaneille kiitosta! Muutenkin reitti on todella monipuolinen ja moni eilen kehuikin parhaaksi XCM-reitiksi Suomessa. Reitin varrella oli myös hyvin kannustusta. Varsinkin siinä alun tieosuuden lopulla kun siirryttiin polulle niin oli kovaa kannustavia lapsia. Ainahan kannustuksesta vähän lisävirtaa saa ajamiseen.

Treeniä ja kisavalmisteluja

Loman jälkeen tuli oltua pari viikkoa töissä ja nyt taas tämä viikko lomalla. Kuten arvata saattaa niin työpäivisin ei kovin paljoa aikaa treenaamiselle ole jäänyt. Olen kuitenkin koittanut ottaa kaiken irti silloin kun on lenkille ehtinyt. Kun ajaa suunnitelman mukaisesti lenkit ja suunnitelmassa on myös ideaa niin välttyy siltä tasapaksulta ajelulta, mihin oon vähä turhan usein sortunut ainakin aikaisempina vuosina. Määrät on olleet nyt vähäisiä, mutta toivottavasti laatu on ollut hyvää. Siihen oon ainakin pyrkinyt. Levätäkin oon uskaltanut kun siihen on tarvetta ollut. Mielenkiintoista toisaalta nähdä, mikä on taso tällä treeni- ja lepomäärällä.

Kuntokin tuntuu olevan välillä ihan hyvä, mutta sitten on päiviä, että ei saa itsestään mitään irti ja sykkeitä ei saa nousemaan millään. Liiasta treenistäkään nuo ei oikeen voi johtua. Pitää vaan toivoa, että kisapäiväksi ei osu tuollainen päivä vaan olis edes kohtuullista kulkua. Esimerkiksi sunnuntaina ja maanantaina ajo oli aika tehotonta vääntämistä, mutta tiistaina sitten todella hyvää menoa ja kaikki meni juuri kuin olin suunnitellutkin. Nyt pitäis tuo vire saada lauantaiksi Nivalaan kun käyn ajamassa Pyssymäen XCM-kisan.

Tällä tankataan kisaa varten

Nivalan reitti kuuluu mun suosikkeihin ja toivoisinkin sinne kuivaa keliä. Kyllähän tuo on tullut märällä kelilläkin useasti ajettua, mutta viime vuosi osoitti, että kuivana reitti on kyllä enemmän mun mieleen. Pyssymäen kisan erikoisuus on mun kannalta se, että matka kotoa kisapaikalle on reilun tunnin. Harvinaista herkkua. Nivalan jälkeen mun kisakalenteri on taas vähän auki, mutta kiinnostais käydä seuraavana viikonloppuna ajamassa Rokua Mtb. En ole siellä koskaan edes käynyt, mutta ennakkotietojen mukaan teknisesti helppo ja vauhdikas reitti siellä olisi tarjolla. Se olisi tässä kohtuuden etäisyyden päässä, että sinne pääsisi hyvin päiväseltään käymään. Sen jälkeen seuraavat kisat taitaa olla pitkästi syyskuulla.

Testi: Missä Kokkolassa saa urheilujuomaa, geeliä, palautusjuomaa

Tulin mieleen tehdä tällainen pieni testi Kokkolan suurimmissa marketeissa, että mitä urheilujuomia, palautusjuomia ja geelejä niistä saa. Tiedän toki, että netistä saa kaikkea tilaamalla ja monesti tuleekin tilattua, mutta moni tavallinen kuntoilija varmasti ostaa sitä, mitä kaupassa on tarjolla ja mielellään vielä sillä samalla kerralla kun ruokaostoksetkin tehdään. Valitsin tietoisesti vaan urheilujuomat, palautusjuomat, energiageelit ja patukat. Eli ne mitä yleisimmin tulee itse käytettyä. Toki proteiinivalmisteita olis löytynyt vaikka millä mitalla, mutta koska olen niistä käyttänyt oikeastaan vain Hera80-jauhetta niin en ottanut niitä testiin mukaan, koska tietoa ei tuotteista sen enempää ole.

Kohteiksi valitsin Prisman, Citymarketin, Minimanin, K-Supermarketin ja ihan testimielessä markettien lisäksi paikallisen Intersportin ja pyöräliikkeen. Erityiseen tarkkailuun otin itsellekin tutut tuotteet ja mielestäni viime aikoina varsinkin sosiaalisessa mediassa ja kisapaikoilla eniten esillä olleet merkit. Lähdin siis etunenässä etsimään Fastin, Gutzyn, Hihgh5:n ja PowerBarin tuotteita.

Prismassa valikoima oili selvästi laajin. Varsinkin Fastin tuotteet olivat hyvin edustettuina ja hyvin esillä. Mutta näistä tuotteista, mitä varsinaisesti etsin niin löytyi Urheilujuomista Fastin Appelsiinin makuista juomajauhetta ja PowerBarin muistaakseni Sitruunan makuista juomaa. Lisäksi oli Dexalin urheilujuomaa. Prismassa on aikaisemmin ollut myös mun henkilökohtaista juomasuosikkia Gutzyn Tropicalia, mutta tämän kesän aikana sitä ei ole enää valikoimissa ollut. Palautusjuomajauheista tarjolla oli Fastin Reco2:sta mansikan ja suklaan makuisena, mitä mullakin käytössä on. Lisäksi oli sitten punttimiesten palautusjuomia, mutta niitä en nyt ollut etsimässä. Valikoimat siis kattavat, mutta aika lailla yhden merkin hallinnassa mentiin. Geelejä oli PowerBaria, Dexalia ja Maximia. Patukoita Fast, Dexal, Teho-Sport.

Prismassa oli suurin hyllytila tuotteille

Minimanista löytyi juomapuolelta Maximia ja Gatoradea. Geelejä oli Dexalia ja Maximia. Palautusjuomaa Maximilta. Patukoita löytyi Teho-Sport, Dexal. Maxim. Päältä päin katsottuna toiseksi laajin hylly tuotteille.

K-Supermaketissa oli urheilujuomana tarjolla Maxim, Gatorade ja Dexal. Palautusjuomajauheita en nähnyt. Toki proteiinijauheita oli useampaakin sorttia. Geelejä ei myöskään ollut. Patukoita oli Fastilta ja Teho-Sportilta.

Citymarket oli kyllä suurin pettymys. Iso kauppa, mutta urheiluravinnepuoli lähinnä vitsi. Varsinaisia urheilujuomia ei ollut yhtään mitään. Palautusjuomia löysin yhden purkin Maximia. Geelejä ei ollut yhtään ja patukoita oli Fastilta ja Teho-Sportilta. Nekin lähinnä proteiinipatukoita, mutta joku energiapatukkakin oli valikoimiin saatu.

Sitten urheiluliikkeet. Intersportissa valikoimat oli aika heikot. Jokunen pussi High5:n juomajauheita. Nekin irtopusseja eli yksi annos. High5:n geelejä oli myös jokunen tarjolla. Paikallisessa pyöräliikkeessä oli lähinnä PowerBarin tuotteita, urheilujuomaa, palautusjuomaa, geelejä ja energiapatukoita. Valikoimat tuon merkin suhteen laajat ja monipuoliset.

Tässä kun kävin nämä paikalliset marketit läpi niin heräsi mielenkiinto, kun suuresti urheilutapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa näkyvät Gutzy ja High5 loistivat poissaolollaan Kokkolan markkinoilta. Intersportissa toki suppea valikoima High5:n tuotteita, mutta ei kyllä kovin aktiiviseen käyttöön sieltäkään varsinkaan urheilujuomaa löydy. Tai mä en ainakaan ostaisi irtopusseissa tuotetta mitä menee useampi pullo viikossa. Kyllä sitä pitää purkissa/isossa pussissa saada.

Ja en lähtenyt kiertämään luontaistuotekauppoja, vaikka niissäkin saattaa näitä tuotteita saada. Ideana oli nimenomaan tuo helppo saatavuus kauppaostosten yhteydessä. Parhaiten oli siis tarjolla Maximia ja varsinkin Fastin tuotteita, joita löytyi joka kaupasta ainakin proteiinivalmisteina. Heidänkään urheilujuomaa ei löytynyt kuin Prismasta. Yleisesti Prismassa selvästi suurimmat hyllytilat tuotteille varattuna ja Minimani yhtä selvä kakkonen. Jokainen sitten voi makunsa mukaan tuotteet valita, mitä täältä kaupoista saa. Itse en ole kaikkia näitä testännut, monia kyllä vuosien aikana ja päätynyt sitten joihinkin omien mieltymysten mukaan.