Jonkinlaiseksi perinteeksi muodostunut syksyinen pyöräilyviikonloppu Syötteellä oli tämän viikon ohjelmassa. Perjantaina aamulla lähtö Kokkolasta kohti Syötettä ja tarkoituksena oli vielä iltapäivästä/illasta ajella lenkki. Tällä kertaa säätila muodosti pienen epävarmuustekijän matkaan, kun oli luvattu sekä vesi- että lumisateita. Lisäksi polut oli kuulemma jäässä, joten nastarengaskin piti varmuuden vuoksi toisille kiekoille vaihtaa.
Perjantaina kun Syötteelle päästiin niin siellä satoi noin nyrkin kokoisia lumihiutaleita tai oikeesrtaan räntää. Ajokeli ei siis olut kaikista houkuttelevin, mutta aika nopeesti oltiin valmiina kokeilemaan onnistuisiko maastopyöräily noissa olosuhteissa. Perjantain lenkki ajettiin jokseenkin haastavissa olosuhteissa. Perjantai-illan hienompi hetki oli kuitenkin illan syöminen ja saunominen.
|
Pytkynharjun huippupolkua |
|
Makkaranpaistotauko. |
Lauantain pikku pakkanen ja mahtavassa kunnossa olleet polut tekivätkin päivästä hienon. Yllättävän hyväkuntosia polkuja oli varsinkin Pytkynharjulla. Ajettiin Syötteen kierros aluksi ja joutuhan siellä varsinkin letkan kärkipäässä tekemään tosissaan hommia välillä kun poluilla lunta oli aika reilusti. Mutta 8 kuskin letkassa kärkipaikkaa pystyi vaihtamaan, joten ei tarvinnut liian pitkään siellä kärjessä puskea.
|
Pytkynharju |
Käytiin myäs Ahmatuvalla, jonne mennessä meinas yhdeltä jos toiselta välillä usko loppua. Polku ei ollut missään ihan huippukunnossa pyörällä ajettavaksi ja varsinkin alkumatka oli täynnä pitkoksia. Lähes koko matka oli lisäksi pientä nousua, jota ei kyllä niin sinne mennessä edes huomannut. Tuossa vaiheessa mulla jo vähän verensokeritkin laski ja ihan lopussa ajo oli kyllä melko hidasta. Ahmatuvalla pieni tauko ja kunnolla evästä naamariin niin takaisinpäin oli kiva lähteä hyvin tallattua polkua ja vielä alamäkeen. Oli muuten päivän hienoimpia pätkiä tuo osuus. Pääsi oikeen kunnolla nauttimaan ajosta ja ajoittain jopa vauhdista.
|
Lunta oli metsässä jo aika hyvin |
Lopuksi käytiin vielä Iso-Syötteen päällä. Lauantaina tuli siis ulkoiltua pyörän kanssa noin 7 tuntia. Toki tehokasta ajoaikaa ei noin paljoa tullut kun välillä oli makkaranpaistotaukoa ja muutakin taukoja pidettiin. Lauantain lenkki oli kyllä yksi vuoden parhaista, kun pääsi kunnolla nauttimaan luontoon ja kelikin suosi. Kiitokset kaikille mukana olleille, hieno viikonloppu ja tavallaan päätös pyöräilykaudelle 2013. Loppuun vielä vähän kuvasatoa.
|
Maisemat kohdallaan |
|
Kuusen juurelta löytyi Cännäri |
|
Iso-Syötteen huipulta |
|
Pilvisenäkin päivänä hienot maisemat |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti