Lapin kierros päättyi Iso-Syötteelle, jossa kävin tänään aamulenkkinä ajamassa yhden alueen merkatuista maastopyöräreiteistä. Valitsin kolmesta vaihtoehdosta matkaltaan keskimmäisen eli Pitämävaaran lenkin. Odotukset merkattua reittiä kohtaan eivät olleet ihan katossa, koska monesti nuo valmiit reitit ovat tavnneet olla lähinnä metsäteiden ajelua tai pelkästään hiihtolatujen pohjia. Tällä kertaa yllätys oli kuitenkin positiivinen, kun suuri osa reitistä oli ihan oikeaa polkua.
Alkumatkasta oli pitkospuita mun makuun vähän liikaakin. Varmaan ensimmäisellä 5 kilometrillä pitkoksia oli noin puolet reitistä. Toki ne ihan aiheellisesti siellä olivat, mutta mielessä kävi, että pitääkö se reitti vetää jonnekin suolle. Mutta sen jälkeen alkoikin ihan kunnon polkuosuus ja lisämaustetta toi pari kunnon nousua. Tämän perusteella voi tätä reittiä ainakin suositella muillekin. Toki ihan loppumatkasta täytyi oikaista tien kautta, kun mökki piti palauttaa ja sitä ennen saada auto pakattua niin katsoin parhaimmaksi viimeiset kilometrit mennä tietä pitkin. Siihen asti kuitenkin hyvä reitti.
 |
| Polkua Pitämävaaran lenkiltä |
Vielähän tuonne Syötteelle jäi Syötteen kierros ja sitten se pisin reitti ajamatta. Pisin reitti tosin loppumatkan tulee tämän ajamani reitin kanssa samaa reittiä, mutta alkumatka on eri. Loppukuusta olis tarkoitus lähteä uudestaan tuonne maastoihin
Kammenkiertäjien kanssa. Huomenna taitaa välipäivä pyöräilystä olla paikallaan, sen verran on tullut viikon aikana pyörällä ajettua, että jalat taitaa kaivata lepoa.
Reittitallenne aamun lenkistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti