Rukan maastoja

Tänään ajelin pari lenkkiä täällä Rukalla. Aamulenkki oli tällä kertaa maantiepyörällä Rukajärven tie + nousu ja lasku Rukan radiomastolle. Ensimmäistä kertaa piti maantiepyörässäki ottaa pienimmät välitykset käyttöön. Radiomastolta alaspäin oliki tarkotus kokeilla kuinka kovaa pyörällä voi ajaa. 70 km/h sain tuossa mäessä mittariin. Lujempaa ei uskaltanu ajaa, koska eturengas alkoi jo kuudenkympin jälkeen vipattamaan ja tiekin oli aamusta märkä eikä mulla kyllä täyttä luottoa noihin maantierenkaisiin sellaisissa olosuhteissa ole. Eikä ne jarrutkaan ihan heti pyörää pysäytä, jos oikeen äkkipysähdyksen paikka tulee.

Illemmalla kävin maastolenkillä ja ajattelin käydä saman mäen ajamassa myös maastopyörällä. Sillä ajo oli huomattavasti vakaampaa, mutta vauhti jäi vähän jälkeen. Mietin, että pitäiskö pumpata renkaat täyteen ilmaa, mutta en sitten yhden asfalttialamäen takia viitsinyt, koska maastossa nuo on just sopivat ja maastossahan Anthemilla pääasiassa ajetaankin.

Päivän toisella lenkillä alkoi jo vähän jaloissa painaa varsinkin ylämäissä. Täällä on kyllä kiva ajella kun sekä ylä- että alamäkiä tulee ihan luonnostaan reitille. Ei tarvi vartavasten ajaa johonkin hikiselle täyttömäelle, että saa ajaa vähän ylämäkeä. Täällä ne mäet kuuluu reittiin ja nousutkin on paljon luonnollisempia eikä tarvi samaa mäkeä hinkata edestakaisin. Kyllä sitä aina välillä tulee mieleen, että oliskohan kovemmassa kunnossa, jos asuis vähän mäkisemmällä seudulla.

Aamun lenkillä nousumetrejä tuli reilu 400 ja illan lenkillä sitten melkein 600, joten noustu on. Eihän nämä nousumäärät tietenkään vielä vertoja vedä kavereille, jotka alpeilla on käyneet ajamassa, mutta kyllä täällä yhdessä päivässä enemmän nousua lyhyelläkin lenkillä saa, mitä kotipuolessa viikossa.

Luoston polkuja

Tänään lähdin jo ennen yhdeksää aamulla lenkille. Tällä kertaa oli taas uus suunta lenkillä, kun olin kartasta vähän tutkinut mahdollisia reittivaihtoehtoja. Osa tämän päivän lenkistä oli samaa reittiä kuin parin viikon takaisessa maratonin SM-kisassa, mutta sitten oli aika paljon muutakin reittiä. Erikoisuutena "löysin" rullasuksiradan. Asfaltoitu rata, jossa oli myös ampumahiihtäjille taulut. Varmasti ihan hyvää treeniä ainakin korkeuserojen puolesta tuokin rata. Ihmetytti vaan, että miten niillä suksilla pysyy radalla eikä laske pöpelikköön niistä jyrkistä alamäistä ja mutkista.

Nyt on Luosto nähty tältä erää ja huomenna on vuorossa Rukan maastot. Oon reilu pari vuotta sitten täällä Rukalla käynyt ajelemassa, joten jonkunlaista muistikuvaa reiteitstä on ja eiköhän niitälisääkin löydy. Tosin aikaa ei nyt ole kovin paljoa reittejä tutkia ennen kuin suunnataan täältä takaisin kohti Kokkolaa.

Tämän päiväinen lenkki näytti tältä.

Päivän lenkki

Tänään aamulenkki olikin kävelyä tuolla Luoston luontopoluilla. Oltiin koko porukka matkassa, joten vauhti määräytyi lähinnä nuorimmaisen mukaan. Tai sen mukaan, kuinka kovaa jaksoi kävellä kun oli 10 kiloa liikkuvaa painoa mukana. Täällä on kyllä todella hyvät maastot liikkumiseen.

Pitkospuita Pyhälammen lähellä, Luosto - Pyhä välisellä reitillä

Paikkana Luosto on rauhallinen, jos vertaa Rukaan tai Leviin, mutta maastoissa ei jää kyllä yhtään jälkeen. Toisaalta se rauhallinen ympäristö on ihan mukavaakin ainakin mun mielestä.Talvella täällä on varmasti hyvät hiihtoreitit.Mitä noita reittejä on katsellu ja ihmisten kans jutellu niin hiihtoladut on oolu aina hyvässä kunnossa. Täytyy varmaan joku talvi tulla suksien kans paikalle, kun tuosta hiihdostakin viime talvena taas pitkästä aikaa innostuin.

Iltapäivälläkävin sitten ajelemassa pyörälenkin. Matkaa tuli noin 30 km ja nousumetrejä tuli ainakin ihan riittävästi. Teknisesti reitti ei kovin paha ollut, mutta korkeuserot teki siitä kyllä raskaan. Kyllä täällä kivikkoista polkuakin löytyy jonkun verran ja kivet on kyllä teräviä. Saa olla vähän tarkkana kun kesän ajetut Rocket Ronit alkaa olla kyljistä jo aika kuluneet, että ei hajoo renkaat tuonne kivikkoon. Onneksi on tubeless-renkaat niin ei ainakaan sisäkumit hajoo, kun päästelee noihin kiviin vauhdilla.

Tässä vielä dataa tämän päivän lenkistä. Huomenna sitten vaihdetaankin maisemaa ja mennään muutamaksi päiväksi Rukalle. Tosin aamulla ehtii vielä lenkin täällä tehdä kun vasta iltapäivällä sinne ajateltiin ajella.

Aamulenkki Luoston huipulle

Tänään aamupäivästä ajelin ensimmäisen lenkin täällä lomareissulla ja ajattelin käydä Luoston huipulla. Sinne menee sellanen kivinen monkijätie ja osan matkaa nousin hissirinnettä pitkin. Täytyy kuitenkin myöntää, että joutui myös taluttamaan pyörää. Jyrkimmässä kohdassa loppui pito eikä siitä enää sit ajamaan päässyt. Nousumetrejä sai ainakin lenkin aikana ihan mukavasti 415 metriä tuli nousua. Toki lenkkiin kuului vähän muutakin kuin tuo pelkkä Luostolle nouseminen.

Luoston rinnettä

Säätutka Luoston huipulla

Täällä on muutama merkattukin maastopyöräreitti ja sitten voi katsellä metsästä sopivia polkuja ja moottorikelkkareitin pohjia, mitä voi myös ajella. Eli eiköhän ajettavaa löydy.

Tässä rinteessä oli vähän haastetta pyörälle ja pyöräilijälle

Paluu pyörän päälle

On tullu taas reilu viikko sairasteltua, mutta nyt alkaa taas näkyä valoa tunnelin päässä. Tänään päätin käydä pienen lenkin tekemäs. Valitsin maantiepyörän ihan sillä perusteella, että sillä on helpompaa ajella rauhassa ku maastossa. Maastossa sykkeet meinaa väkisinkin nousta, mutta maantiellä pääsee paremmin polkemaan tasasesti rauhallista vauhtia.

Alkumatka meniki ihan rauhalliseen tahtiin, mutta yllättäen sitten kotiapäin ajaessa vauhti kiihtyi ihan huomaamatta ja kyllähän siinä sykkeetkin nousee. Pyörä kuitenkin tuntui pitkän tauon jälkeen kulkevan ihan mukavasti, joten siinä mielessä positiivinen olo jäi lenkistä. Oonkin nyt tässä syksyn flunssien jälkeen ajatellu vähän panostaa tuohon terveyspuoleenkin ja tilasin D-vitamiineja. Niitä syömällä ainaki pari kaveria on pysyny hyvin terveenä, joten jospa niistä olis apua. Ja onhan tuosta aiheesta ihan oikeita tutkimuksiakin tehty, että d-vitamiinit terveydelle hyödyksi on.

Luostolle pyöräilemään

Pari viikkoa sitten oli tarkoitus lähteä lomailemaan Rukalle, mutta se loma peruuntui. Nyt olis ens viikolla uus mahdollisuus ja lomakohde on vaihtunu Luostoksi. Lauantaina olis tarkotus sinne mennä ja tullaan sitten joskus keskiviikko tai torstaina takaisinpäin. Luostolla en oo koskaan käynytkään muuta kuin ihan pyörähtämässä muutama vuosi sitten, kun oltiin Pyhällä muutama yö.

Luulis sieltä ainaki jonkun verran maastoja pyöräilyynkin löytyvän kun reilu viikko sitten siellä ajettiin Maratonmatkojen Suomen mestaruudesta. Ja eipä sieltä pitkä matka oo Pyhällekään, jossa oon silloin muutama vuosi sitten ajellutkin muutaman lenkin. Täytyy nyt tämä viikko ottaa rauhallisesti, että kurkkukivut ja muut häipyis kokonaan pois ja sais ens viikolla keskittyä pyörällä ajamiseen.

Taukoa

Viime päivinä on taas tullut vähä taukoa ajamisesta kun on vaihteeksi ollu pientä flunssaa ja kurkkukipua. Tiistaina kävin ajamassa kovavauhtisen lenkin, mutta sen jälkeen ei oo tullut ajettuakaan. Katsotaan jos viikonloppuun mennessä olis taas kunnossa niin pääsis jonkunlaiselle lenkille. Tässä syksyllä kun näitä pikku flunssia tuntuu tulevan ja menevän niin joutuu aina harkita tuota lenkille lähtemistä. Ei viittis mitään turhia riskejäkään ottaa terveyden suhteen.

Jossainpäin Suomea olis vielä hieno käydä tässä syksyn aikana ajelemassa. Iso-Syötteelle ollaan ilmeisesti lokakuun lopussa menossa kokkolalaisten ajokavereiden kans. Täytyy katsella jos jotain muutakin vielä keksis. Jokunen lomapäiväkin periaatteessa olis tuollaista ajoreissua varten.