Kisakauden päättymisestä on nyt kulunut muutama viikko ja on aika koota yhteen mennyttä kisakautta ja raapia kasaan selitykset miksi kulki tai miksi ei kulkenut. Talvikauden treenit meni mun mielestä erittäin hyvin. Pystyin treenaamaan tasaisesti ja testien perusteella kehitystäkin tapahtui. Terveenäkin pysyin pääsiäiseen asti ja silloin oli tarkoitus ajaa vähän enemmän ja kovempaa mutta sitten tuli parikin flunssaa ja vähän sotki kevään suunnitelmia. No flunssia tulee ja menee, joten en antanut sen haitata menoa. Kisakauden avaus Lieto xco, radalla josta en ennen tykännyt yhtään, mutta joka kerta kun siellä oon ajanut rata on alkanut tuntua entistä paremmalta ja nykyisin siellä ajamisesta jo nauttii :) En toki edelleenkään saa siellä mitään huippusykkeitä aikaiseksi, mutta ehkä ajo näyttää jo ajamiselta. Haastava rata, joka vaatii teknistä osaamista ja taitoa ajaa siellä. Ihan ok aloitus kauteen, ei parasta menoa mutta kauden avaukseen olin tyytyväinen.
Seuraava kisa oli tästä viikon päästä Rajamäellä Evoc xcm. Olin ilmoittautunut puolimatkalle kun tuntui, että se sopisi tässä vaiheessa kautta hyvin suunnitelmiin. Pari päivää ennen kisaa viimeistelytreeni kotona ja selvästi kevään parasta menoa. Piti jo vähän hillitä menohaluja, kun tuntui, että ajo kuljee ja Komeja napsuu päikallisilta pätkiltä :) No samana iltana kurkku tulikin vähän karheaksi ja mietin, että lähdenkö kisaan ollenkaan. Kisa-aamunakaan ei kuitenkaan ollut kurkku kunnolla kipeä ja matkakin oli puolikas niin mukaan vaan viivalle. Huippu rata mutta oma ajo ei kulkenut lähellekään niin hyvin kuin pari päivää sitten. Tästä alkoikin sitten noin kuukauden sairas - terve - sairas - terve kausi, jonka aikana tuli erilaisia sydämen rytmihäiriöitä ja muljahteluita yms. Asiaa tutkittiin useampaan kertaan, mutta ei oikeen lopullista selitystä. Ylirasitus/alipalautuminen kaiketi kuitenkin kyseessä. Kesäkuun puolessa välissä kävin kokeilemassa Laajavuoren maratonia Jyväskylässä, mutta ajo oli surkeaa. Ei sanut mitään irti ja tässä vaiheessa päätin jatkaa lepäilyä ja koko kisakauden jatko oli vaakalaudalla.
Pikku hiljaa ongelmat kuitenkin helpotti ja Tahkolla olin taas viivalla. Mietin perjantai-iltaan asti matkan muuttamista lyhyemmäksi, mutta päädyin kuitenkin ajamaan 60 km ja vaikeuksien jälkene ajo tuntui yllättävän hyvältä. Ei toki mitään huippuiskua ollut, mutta en kuitenkaan pelkkänä keilana reitillä pyörinyt. Loppumatkan tekniset ongelmat vei aikaa mutta olin tyytyväinen kun olin ajanut ilman mitään rytmihäiriöitä tai vastaavia koko kisan.
Tahkon jälkeen alkoikin tiukka kisaputki, joka sisälsi Medilaser xco:n Valkeakoskella, Cycli xco:n Seinäjoella ja xco:n SM-kisan Korsossa. Valkeakoski on mun suosikkiratoja ja siellä ajokin kulki ihan kohtuullisesti. Tykkään ajaa tuolla radalla ja ens kauden SM-kisat ajetaankin siellä, joten siinäkin mielessä hyvä juttu, että on käynyt nyt parina vuotena rataa ajamassa. Seinäjoen kisa alkoi ihan hyvin mutta meno oli takkuista. SM-kisassa ajo oli suhteellisen hyvää mutta edelleen se paras terävyys ajosta puuttui. Kuitenkin omalla tasolla mentiin, eli jos olisi parempaa sijoitusta halunnut olisi täytynyt oma taso ylittää reilusti. Siihen ei olisi enää hyvä päivä riittänyt.
Tämän jälkeen olikin treenitaukoa ja kesälomaa, joka teki treenimielessä hyvää. Sain muutaman viikon aikana paljon hyviä treenejä ja seuraavan kerran kisailin Rokualla elokuun loppupuolella. Tämä olikin ehkä yks kesän parhaita kisoja loppujen lopuksi. Rokuan reitti on nopea ja teknisesti helpohko ja täällä hyvällä porukalla on merkitystä kun ajetaan pitkiä tie- tai ulkoilureittipätkiä kovaa vauhtia. Rokuan jälkeen oli Vaasassa aluemestaruuskisat, joissa ajo jäykkäperäisellä Öjbergin röllipoluilla sujui yllättävän hyvin ja tästä kisasta jäi myös tosi hyvä fiilis. Harmi, ettei Öjbergillä tänä vuonna ajettu xco-cupin kisaa. Kauden päätös sitten Hyvinkäällä muutama viikko sitten. Alkoi jo vähän olla mehut syöty miehestä tässä kisassa ja kausi olikin sopiva päättä tähän.
Kausi ei kokonaisuudessaan nyt mikään onnistumisen riemuvoitto ollut. Hyviä suorituksia ja itsensä voittamisia tuli siellä täällä, mutta ihan sellainen superpäivä jäi treeneihin. Tästä kaudesta ainakin jäi nälkää ens vuodelle ja nyt uuden treenikauden alkaessa motivaatio ainakin on kova kehittyä ens kesäksi taas paremmaksi pyöräilijäksi. Joitain uusia suunnitelmia ainakin ensi kautta varten on, katsotaan miten niiden kanssa käy ja niistä ehkä myöhemmin sitten lisää.
