3.10.2012

Tilinpäätös kisakaudesta 2012

On aika käydä kausi 2012 läpi. Mikä onnistui, mikä epäonnistui, mitä vois tehdä toisin ja mitä koko kisakausi piti sisällään. Päällimmäisenä jäi mieleen pettymykset, mutta kyllä sitä muutama onnistuminenkin kesään mahtuu. Varsinkin näin puolitoistaviikkoa kauden päättymisen jälkeen ei ne pettymykset nyt enää niin pahoja ole, mitä kesän aikana vastaan tuli.

Rajamäki

Rajamäellä ajettiin kauden avauskisa. Olin oikeestaan koko talven ja kevään ajellu lenkit jäykkäperäsellä ja ennakkoon sanottiin, että Rajamäki on juurikin jäykkäperäselle sopiva reitti niin lähdin sillä itse kisaankin. Reitti oli ilmeisesti jonkun verran tälle vuodelle muuttunut, joten olis tuo täysjoustolla ehkä paremmin kuitenkin mennyt. Kokonaisuudessaan hyvä reitti, yks kesän suosikeista.

Ennen ensimmäistä kisaa jännitti

Valitettavasti kausi alkoi heti keskeytyksellä. Olin ollu kisaa edeltävän viikon flunssassa ja maastolenkit ennen kisaa oli jääny muutamaan, koska lumitilanne oli keväällä sellainen, ettei metsään ollu asiaa. Keskeytyksen aiheutti kuitenkin jatkuvasti laskeneet verensokerit. Ei ole kovinkaan terveellistä eikä turvallista ajelle matalilla verensokereilla kisaa. Varsinkaan kun eivät lähteneet nousuun geeleistä huolimatta. Saattoi osittain johtua tuosta edeltävästä flunssasta ja vähäsistä kovista ajoista niin elimistö reagoi näin.

Valkeakoski

Sitten oli vuorossa ehkä kesän kovin kisa. Viikko Rajamäen jälkeen ajettu Valkeakoski, jossa oli todella raskas reitti. Nousua riitti ja nousun lisäksi tuntui olevan muutenkin aika haastava ja hidas reitti, johtuen reitin märkyydestä. Ei kuitenkaan liian tekninen mun mielestä mutta kokonaisrasitukseltaan todella vaativa. Eipä tuossa ensimmäisen kisan jälkeen pahemmin ehtiny kuntoa kohottaa tai ajotuntumaa paremmaksi saada. Ajo kulki täällä ihan ok, kunnes rengasrikko vähän hidasti matkaa muutamaan otteeseen. Maaliin kuitenkin ajoin. Päällimmäisenä jäi mieleen raateleva reitti.

Koykkyri XC

Muutama päivä Valkeakosken jälkeen kävin ajamassa Kempeleessä paikallisen xc-cupin kisan. Hyvää treeniä tällainen kovavauhtinen kisa on, joskaan jalat ei ollu vielä kunnolla palautunu. Täällä kuitenkin ajo maistui ja kulkikin ihan mukavasti.

Kuva: jafeldt@fillarifoorumi

Korso

Maratoncupissa oli seuraavana vuorossa Korson kisa, jossa jo viime vuonna kävin keskeyttämässä. Tällä kertaa pääsin maaliin asti ja ajokin kulki 2/3 kisasta hyvin. Loppukisasta väsyi selkä ja samalla vauhti tippui. Kokonaisuudessaan kuitenkin hyvä ajo multa ja tykkäsin reitistä tosi paljon. Tämä on kyllä myös yks mun suosikkireiteistä.

Jyväskylä

Jyväskylän tiesin etukäteen raskaaksi kisaksi kun nousua riittää. Teknisesti helppo reitti, jossa saa ajaa jatkuvasti ylämäkeen. Ei oo oikeen mun reitti tällanen. Kisa alkoi todella huonosti kun onnistuin ensimmäiseen jyrkempään mäkeen saamaan ketjut pakan ja pinnojen väliin. Niitä irrotellessä porukkaa menikin aika reilusti ohi. Jäin vielä huonosti siihen keskelle mäkeä, muitten tielle kun eihän siitä heti sivuun päässy. Kisa eteni sitten omaa tahtiaan, kunnes toisella kierroksella runttasin ketjut oikeen kunnolla samaan paikkaan. Tällä kertaa niitä sai paarmojen kanssa irrotella parikymmentä minuuttia. Takavaihtajaki oli jotenki vääntyny ja vaihteet ei enää oikeen toiminu, joten keskeytys.

Tahko

Yks kauden pääkisoista. Meni täysin penkin alle. Rintakehässä tuntui kipua jo lähdössä ja Kinahmilla tuntu, että taju lähtee. Ajelin kuitenkin maaliin, mutta kertaakaan ei tuntunu hyvältä koko kisan aikana. Alku,atkasta pääsin hyvässä porukassa ajamaan niin siinä ajo kulki ihan hyvin, mutta muuten oli todella tuskasta koko kisan ajan. Pettymys.



Joupiska

Yks mun suosikkikisoista ja tais olla jo neljäs kerta ku osallistuin. oli hetken epävarmaa lähdenkö ollenkaan noitten Tahkon ongelmien jälkeen, mutta lähdin kuitenkin yrittämään. Lähdössä taas töppäsin ja ketjut ekaan nousuun pois. Joukon viimesenä olikin sit hyvä lähtee ajamaan omaa ajoa. Alkumatkasta vielä kurakossa kaatuminen ku piri yrittää väkisin ajaa muita kiinni. Loppujen lopuksi alkuhässäköitten jälkeen hyvä ajo. Tykkäsin reitistä.



Nivala

Nivalassa on kans tullu muutamana vuotena käytyä. Hyvä ja paikoin tekninen reitti, joka oli tänä vuonna helvetin kuranen. Kolmannella kierroksella sai rämpiä mudassa. Maaliin päästiin. Ajo oli hyvää mutta tällä kertaa jalat ihan jumissa. Lopputulokseen kuitenkin olin tyytyväinen.

Vierumäki XCO

Kävin ajamassa viimesellä lomaviikolla Korson Vierumäessä Bianchi-cupin kisan. Lähdin kisaan hetken mielijohteesta kun lomaa oli ja Vastarannan Mikko tuota osin rakennettuakin reittiä hehkutti. Kannatti lähtee. Mahtava rata tuonne on rakennettu. Ja tuntu, että ekan kierroksen opettelun jälkeen ajo oli myös kesän parasta.

Kuva: Emil Eklund 

Kurikkala XC

Hieno käytännössä yhden miehen järjestämä kisa. Tuomas oli tehny hyvää työtä ja saanu paikallisen kisan järjestettyä hyvällä reitillä. Sateinen sää, mutta kiva ajaa paikallinen kisa. Tällasen paikallisen cupin kun tänne sais joskus järjestettyä niin, että kisat olis viikolla niin sais hyviä harjotuksia kun välillä pääsis ajamaan täysiä.

Korso XCO

Sama rata kun edellisessä. Koska tuo oli positiivinen yllätys niin päätin lähteä myös XCO-cupin kisaan tänne. Tällä kertaa rata oli märkä, mutta edelleen vauhdikas. Nyt ajettiin enemmän kierroksia, joten loppukisasta alkoi väsymys painaa ja tuli jo huolimattomuusvirheitä. Jarrutkin hajos loppukisasta, joten vähä kieli keskellä suuta sai ajella maaliin. Edelleen kuitenkin omalta osalta hyvää ajoa, vaikka jarruongelmat vähän hidastivatkin.

Kuva: Mikko Sten

Teivo

Kauden päätöskisa Tampereella. Hyvä reitti. tänä vuonna vaan aika märkä, kuten suuri osa tämän vuoden kisareiteistä. Ajo päättyi ketjurikkoon ja kausi päättyi siihen.

Loppuun ajatuksia ja kiitoksia

Mitä parannettavaa jäi? Ensinnäkin tulee mieleen ylämäet ja sitten vauhti tieosuuksilla. Monesti polulla pääsee porukassa hyvin ajamaan mutta samoille tyypeille häviää tieosuuksilla aivan pystyyn. Eli niihin tarvittais lisää vauhtia. Ylämäet on toinen mun heikkous. Ne kyllä nousee, mutta hitaasti.

Kestävyyttä tarvittais myös lisää. Monesti tuli kisan aikana tunne, että kuolema kohta korjaa ja edelleen tulee hyytymisiä, että esimerkiksi 40 km ajo kulkee hyvin, jonka jälkeen tuleekin musta 10 km, kun tuntuu, ettei pääse mihinkään. Sen jälkeen saattaa taas loppu mennä paremmin.



Kokonaisuutena kauteen voin olla siinä mielessä tyytyväinen, että näin moneen kisaan tuli lähdettyä mukaan. Eli uusia kokemuksia tuli paljon ja niitähän tässä lähdettiin hakemaan. Myös muutamat suosikkikisat tai omasta mielestä erityisen hyvin menneet on jääneet mieleen. Kehittämistä on todella paljon, mutta ei ainakaan lopu työ kesken, jos haluaa pyöräilijänä kehittyä. Kiitokset vielä kaikille kisakumppaneille, joiden kanssa tuli ajettua ja juteltua kauden aikana. Samoin erityiskiitos Juhalle, jonka kanssa istuttiin kesän aikana autossa tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä ja samalla mietittiin, miten se pyörä kulkis kovempaa. Ei keksitty helppoa ratkasua :) Tuskin näin moneen kisaan olis tullu lähdettyä yksin ajelemaan, täältä Kokkolastakin kuitenkin matkaa suurimpaan osaan kisoista tulee aika paljon.

2 kommenttia:

  1. Hatun noston arvoinen juttu ajaa noinkin monta reissua, harmillista että teknisiä murheita osui eteen niin usein. Mutta eipä niiltäkään aina voi välttyä. Kestävyys paranee asteittain työtä tekemällä, vuosien myötä. Tasaisen osuuden vauhteihin pitää vain treenata kovaa ajaen. Siihen olis maantiepyörä/crossipyörä oivallinen väline, tehdä erilaisia intervalleja ja pidempikestoisia vetotreenejä. Ja parhaiten sen vauhdin saa kaivettua peesiharjoituksilla. Mäki alkaa nousemaan kans teho/painosuhdetta viilaamalla, mutta ennenkaikkea sitkeällä mäkitreenillä. Talvella vastus/sisäpyöräilytreeneillä perustaa ja sitten vaan ulos mäkeä ajamaan :) No, helppo se on tänne listata näin, mutta itekin näillä teemoilla tulee treenailtua. Toivotaan hyvää talvikautta ja onnistumisia ensikaudelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän nuo tekniset ongelmatkin kuuluu lajii, halusi sitä tai ei. Pitää jonkunlainen ohjelma talveksi itselleen tehdä, ettei mee vaan mukavuusalueella ajeluksi talven lenkit :) Se vaara siinä aina on. Mäkiä täältä ei oikeen löydy, että kunnon mäkitreeniä pääsisi edes tekemään. Tai muutama täyttömäki, mutta sellanen pitkä mäki tyyliin se Rukan takana olevan nousu sinne mastolle olis kiva tännekin saada :) Joo ens kaudella sitten paremmalla onnella ja paremmalla kunnolla!

      Poista