17.8.2013

Pyssymäki XCM, kesän paras ja ehjin suoritus

Tänään tosiaan ajettiin Nivalassa Pyssymäellä kauden neljäs maratoncupin kisa. Odotin itseltäni hyvää ajoa, koska reitistä ainakin tykkään ja tämän päivän suoritukseen oonkin erittäin tyytyväinen. Oma ajo oli tasasen vahvaa ja ennenkaikkea ei tullut mitään kovin heikkoja hetkiä vaan kokonaisuutena ehjä suoritus, johon oon tyytyväinen. Sääennusteet oli lupaillu kisapäivälle vesisateita, mutta onneksi ennusteet ei tälläkään kertaa ihan osunu kohdalleen vaan kisa päästiin ajamaan hyvässä kelissä. Ainoastaan viimesellä kierroksella alkoi vähän tihkusadetta tulemaan, joka sopivasti kasteli kivikot vähän haastavammiksi väsyneille kuskeille :)

Reitti oli nopeassa kunnossa, kuten ratamestari lupaili. Viime vuotista mutarallia ei nähty vaan viime aikasista sateista huolimatta yllättävän kuivana koko reitti oli pysynyt. Yks tiepätkä oli vähä kurakkoinen mutta muuten maasto oli säästynyt pahemmilta vesiesteiltä. Radan erikoisuutena vois mainita metalliset sillat. Ei lähteny kuskien eikä veden mukana liikkeelle ja pitokin niissä oli loistava vähän märillä renkaillakin ajaessa. Eikä kyllä lahoakaan ainakaan meidän elinaikana metsään ne sillat.


Ennen kisaa Kustilta ja Jukalta vinkkejä kyselemässä päivän ajoon.  Kuva: Kaisa Kekola


Ensimmäisen kierroksen ajattelin alottaa rauhallisesti, että välttyisin siltä tutuksi tulleelta hyytymiseltä. Aika hyvin siinä onnistuinkin ja maltoin jopa jättäytyä yhdestä porukasta jälkeen, kun sykemittarista katselin, että loputtomasti ei pysty siinä vaiheessa kisaa sitä vauhtia ajamaan. Ensimmäisen kierroksen ihan lopulla tuli vähän mustempi hetki, kun loppunousuissa tuntu jaloista ja selästä katoavan voimat. Onneksi pääsin toisen kierroksen alussa Juntusen Uskon peesissä jonkun matkaa niin pääsi vähän palautumaan siinä ja sai taas ajorytmistä kiinni. Oli muutenkin Uskon kans hyvää yhteistyötä tiepätkillä läpi kisan. Ihan lopussa sitten kokemus puhui ja jäin vähän jälkeen enkä onnistunu enää lopun kivikoissa saavuttamaan. 

Toinen kierros oli ajallisesti vähän heikompi kuin ensimmäinen, mutta suurta eroa ei ollut. Kolmas tais olla vähän hitaampi, mutta ei missään vaiheessa tullut sellasta notkahdusta. Vähän tosiaan jäin siinä keskivaiheen pitkällä polulla, mikä tänään osoittautui mulle raskaaksi. Loppua kohti taas ajo parani. Siinä pitkän polkupätkän aikana vähän verensokerikin tuntui laskevan. Ei vielä mitenkään liian alhaiseksi, että olis ajoa haitannut. Geeli auttoi asiaan ja ehkä vähän joutui parilla tiepätkällä ajamaan rauhallisemmin, kunnes olo taas oli normalisoitunut. Tuo ei kuitenkaan lopputulokseen vaikuttanut mitenkään. Näin sen pitäisikin mennä, että geeli naamariin ja ajo jatkuu. 

Reitti oli kyllä mun mieleen. Oli sopivassa suhteessa polkua ja teknistäkin sellaista ja sitten "palauttavia" tiepätkiä. Eri asia sitten paljonko niillä pääsee palautumaan, mutta siinä mielessä hyvä reitti, että hitaampaa pätkääseurasi aina nopeampi yms. Ja reitti oli kyllä todellista maastopyöräilyä, poluilla sai tosissaan tehdä töitä.

Kyllä kulkee.. Kuva: Kaisa Kekola

Tänään verensokeritkin oli taas juuri niin kuin pitää. Ei tuota yhtä hetkeä lukuunottamatta tullut missään vaiheessa tunnetta, että olis laskenut/laskemassa liian alas eikä myöskään tuntunut, että olis liian korkeella. Keskisyke mulla oli päivän kisassa 170 ja maksimi 186. Ja muutenkin kun katsoo sykekäyrää niin tasasesti on koko kisan mennyt. Ei oo tullut missään vaiheessa selkeää pudotusta, mitä aina välillä käy. Tämänkin puolesta erittäin onnistunut suoritus. 

Pyssymäen kisassa positiivista on myös kisan jälkeinen mahdollisuus saunaan. Saunassahan sitä aina käydään parhaat spekulaatiot kisan kulusta. Ja kyllähän sitä tuollaisen suorituksen jälkeen on ihan kiva hetkeksi saunan lauteille istahtaa ennen kotimatkaa. Kuulutus oli kisassa myös asiantuntevaa, kummasti lisää kisafiilistä kun paikalla on kuuluttaja. 

4 kommenttia:

  1. Onnittelut hyvästä ja ehjästä kisasta o/ Nyt sait hyvää rakennusainetta ja itseluottamusta, kuntoa on ja sokeroinnin hallintakin pelasi. Ihan loistava homma ja toivotaan näitä paljon lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllähän tuo itseluottamusta kasvatti, kun kaikki toimi hyvin. Ja varsinkin Jämin epäonnistumisen jälkeen tuntui todella hyvältä, kun sokeritasapainokin pysyi ihanteellisella tasolla koko kisan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

      Poista
  2. Jee. Hyvä oli baana tuola. Mulla ei ollut sokerit ihan sielä missä piti tuola. Ihmettelin karmeita puujalkoja siinä ajon aikana ja olin olosta kohtuu varma että sokerit on taivaissa. Ei oikein jalat pyörineet. Mittaria ei ollut mukana ajossa joten en varmistanut. Jätin geeliä sitten syömättä että putoaisivat mutta siltikin oli vielä maalissa 15 luokkaa... Onneksi olin vain kahdella kierroksella ja sen nyt pystyi kuitenkin kohtuu kunnialla ajamaan vähän vajavaisenakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tuo on sitten se toinen huono vaihtoehto. Ei pyörä liiku mihinkään, vaikka miten yrittäis. Onneksi nyt suurin osa kisoista on mennyt itsellä sokeriarvojen puolesta ihan mukavasti. Mutta kyllähän niitä ongelmakisojakin kesään mahtuu.

      Poista