Kohti Jämiä

Kuten aikaisemminkin olen maininnut niin päätin ottaa myäs talvikaudeksi itselleni haasteen eli Jämi42 hiihdon. Jollain tapaa pitää mukavaa miestä kiusata ja ajaa itsensä epämukavuusalueelle ja päästä hastamaan itseään kunnolla. Tämä vaikutti juurikin sopivalta tapahtumalta siihen. Suunnitelmissa oli talven aikana panostaa hiihtoon vähän enemmän kuin edellisinä talvina ja varsinkin perinteiseen. Keliolosuhteet kuitenkin muutti nämä suunnitelmat, joten hiihtoa onkin tullut ennätysvähän. Marraskuun Rukan lomareissun ja joulukuun alun "ensimmäisen talven" jälkeen onkin päässyt hiihtämään täällä vasta parin viime viikon aikana. Ja edelleen tuo lähin latu on noin 2 km kierros, joten siellä kun parikin tuntia hiihtää niin kierros tulee tutuksi.

Pitkien hiihtolenkkien puute vähän huolestuttaa. Uskon kyllä, että selviän tuosta matkasta, mutta saattaa jossain vaiheessa matkaa vauhtiin tulla dramaattinen pudotus. Tosin tuskin se kovin kovaa on muutenkaan. Pitää kuitenkin ajatella, että nyt on hyvä tilaisuus haastaa itseään oikeen kunnolla. Pahin vastustajahan kuitenkin on se, joka aamulla katsoo peilistä. Vähän heikohkolla valmistautumisella haastetta on vaan enemmän ja tavallaan on myös enemmän voitettavaa. 

Mitään aika- tai sijoitustavoitteita mulla ei oo. Tarkoitus olisi hiihtää tasainen suoritus, jonka jälkeen voin olla itse tyytyväinen. Tuollainen iso kilpailu tai tapahtuma tuo kuitenkin aina oman latauksen tekemiseen ja pientä jännitystäkin. Onhan se paljon hienompaa hiihtää satojen muiden hiihtäjien kanssa 42 km kuin yksin parin kilometrin ladulla. Ja kilpailutilanteessa yleensä saa itsestäänkin irti aina vähän enemmän. 

Suksien voitelu huolestuttaa eniten. Koska meen Jämille jo perjantai-iltana niin sukset melkein kannattaa voidella torstaina kotona valmiiksi, koska reissussa voitelu ei välttämättä onnistu niin hyvin kuin kotioloissa. Keli voi tietysti aina vähän muuttua ja muutenkin tuollaisella matkalla olisi kiva, että voitelu onnistuisi edes kohtuullisesti. Ei oo kivaa hiihtää tökkivillä suksilla eikä myöskään suksilla, joissa ei oo yhtään pitoa (tätäkin tuli kokeiltua tiistai-iltana, kun koko lenkki meni tasatyönnöksi, koska pitovoitelu lievästi sanoen epäonnistui). Pitää varmuuden vuoksi voidella molemmat perinteisen suksiparit, jos toisessa olis sit oikeet voitelut. 

Tulevana viikonloppuna olis tarkoitus vielä hiihtää vähän pitempiä lenkkejä ja mahdollisesti alkuviikostakin vielä jokunen lenkki. Sitten vaan toivotaan voitelun onnistumista ja lauantaille kulkupäivää. Ja lopujen lopuksi hauskaahan tuonne mennään pitämään. Nautitaan hiihdosta ja toivottavasti hienosta reitistä ja saa taas yhden elämyksen lisää.